17. lokakuuta 2008

Loma alkoi

Nyt se sitten alkoi, loma. Isompi poika tuli tänään kotiin, pienempi meni keskiviikkona isälleen. Ja heti tänään tuli isomman kanssa kränää, ilmeisesti väsymystä, mutta kuitenkin. Toivottavasti lomalla poika saa levättyä, että jaksaa taas joululomaan saakka.
Exän kanssa on ollut taas vaikeeta. Mitä tahansa häneltä kysyy, vastaus on aina savolaisen korkkiruuvimallinen. Niin on aina ollut ja tulee varmasti olemaan ja mua se vaan ärsyttää ihan satasella. Vielä on epäselvää se, ottaako exä poikia loman aikana vai ei, sillä hänellä on myös yllätys yllätys, lomaa. Olen kysynyt siltä jo viime sunnuntaina, ottaako poikia vai ei, mutta eihän se sellasia ehdi miettiä, eikä ainakaan halua vastata mulle jos mä kysyn. Eli en kysy enää, pojat voi olla mulla, ellei se itse ota asiaa puheeksi. Ja pienempi poika saakin olla mun kanssa koko loman, koska ikävöi mua koko ajan ollessaan isän luona. Tää on edelleen sitä henkistä väkivaltaa, mitä se harrasti aiemminkin, ettei voi sanoa suoraan asioita ja sanoo ne vasta kun sille itselleen sopii. Hän haluaa hallita edelleen mua, mutta yritän päästä siitä eroon, se vaan on tosi vaikeeta. Sitten se valittaa, ettei sille kerrota asioita. Eihän sen kanssa voi edes keskustella sivistyneesti, kun se vastailee halveksivasti tai sitten ei vastaa ollenkaan.
Kaikesta huolimatta aion lähteä poikien ja mummon kanssa Vesileppikseen pienelle kylpylälomalle ensi viikon alussa. Sen pitemmälle ei nyt lähdetä.
Töissäkään kaikki ei oikein mene putkeen, mutta onneksi nyt on viikko välissä kerätä voimia erinäisiin asioihin ja taistoihin sillä rintamalla. Erehdyin jo luulemaan, että sillä rintamalla olisi rauhallista, mutta turha luulo. Aina sielläkin on jotain sählinkiä, eikä millään huvittais ruveta niitä käymään läpi, mutta pakko se varmaan on. Tulta päin tai ei muuta kuin etiäpäin sano mummo lumessa.

Ei kommentteja: