Kuntoutukseen

Lähden jälleen uudelle kuntoutusjaksolle. Tämä on kolmas jakso ja sitten on vielä yksi jäljellä. Onkin taas tosi kiva nähdä meidän porukkaa. Nyt meillä vaan on lyhyempi jakso kuin kaksi edellistä, vain 5 päivää, kun aiemmat on olleet 12 ja 10 päivää. Se viisi päivää hurahtaa varmaan tosi nopeasti.
Pojat lähtivät aamulla isänsä luo ja minä olen koittanut saada kämppää hieman järjestykseen. Vaikeaa se taas on, kun kaikkea muuta keksii. Kävin kirppiksellä kiertelemässä ja äitini luona syömässä. Sitten harrastin vähän roskisdyykkausta. Tai enpä oikeastaan, koska tavarat oli jätetty roskiksen viereen. Joku muutti viereisestä talosta ja ei ilmeisesti halunnut enää pitää Kaj Stenvallin Ankka-tauluja. Niitä oli neljä taulua, kaikki eri kokoisia ja eri tyylisiä, kolmessa kehykset ja yhdessä vain vaihtokehys. No, enhän minä voinut niitä jättää sinne lojumaan vaan pelastin ne itselleni. Voin käyttää kehykset joihinkin muihin tauluihin, en minäkään taida niitä ankkoja seinilleni haluta. Onhan ne ihan hauskoja, mutta laitan jotain muuta mielummin seinilleni.
Kirppikseltä löysin pari pikkuastiaa nukkekotiin ja pienen suloisen vauvanuken, myös minikokoa. Pojille Pokemon-kortteja ja Spiderman-ukon. Miten se onkin niin rentouttavaa kierrellä ja katsella toisten hylkäämiä tavaroita. Ja sitten joskus löytää jotain kivaa. Ai niin löysinhän minä vielä sellaisen pienen keraamisen siilin nallejen puutarhaan. Kohta sinne ei kyllä mahdu enää mitään, mutta sovitellaan. Nurmikko valmistuu ihan hyvää vauhtia, mutta taitaa vaan lanka loppua. Vieläköhän huomenaamulla kävisi ostamassa lisää lankaa ennen lähtöä, että voisi siellä neuloa nurmikon valmiiksi!

Arvonta

Laskurini näyttää nyt sellaisia lukemia, että päätin pistää arvonnan pystyyn. Kohta tulee 5000 täyteen, joten sen kunniaksi tämä tulee. Eli arvontaan osallistuvat kaikki tästä päivästä eteen päin kommentoineet, siihen päivään asti kun laskurini näyttää lukemaa 5000.
Arvontapalkintona on voittajan valinnan mukaan joko amigurumi, miniatyyrikamaa tai kaulakoru. Riippuen voiton valinnasta, sen toimitusaika vaihtelee hieman, mutta viikko voisi olla realistinen aika. Voittajan väritoiveet ainakin otetaan huomioon.
Nyt vaan kommentoimaan ja onnea arvontaan!

Punsselit ja puutyöt

Tässä kuvattuna ne punsselit/meistit. Niillä voi siis "pakottaa" metalliin kirjaimia ja numeroita. Vielä en ole ehtinyt niitä vasaroimaan, mutta esim. lusikkakoruissa noita voisi hyvin käyttää. Nuo kirjaimet on siis 3 mm korkeat ja punsselin pituus on 60 mm eli 6 cm, niin kuin minä sanoisin, mutta metallimiehet ja kirvesmiehet käyttää noita millejä. Muutamia sekaannuksia on taannoin tullut juuri siksi. Minun pitäisi kyllä saada ensin myös sellainen puinen pölkky, minkä päällä voisin noita hakkailla. Täytyy kai tehdä siskon miehelle tilaus ja asettaa se pölkky sitten parvekkeelle.

Ilmoittauduin juuri äsken kansalaisopiston puutyökurssille! Siispä 10.9. alkaa nukkekodin suunnittelu, jee! Odotan hommaa ihan innolla, toivottavasti intoa riittää kevääseen asti. Vähän olen aiemmin tehnyt puutöitä, mutta enpä paljoa.

Bambulankaista tiskirättiä en ole itse kokeillut vielä, kun pitäisi se ensin virkata itselle. Äidille antamaa rättiä ei tietääkseni ole vielä otettu käyttöön, kun ei kuulemma raaski. Kerron kyllä kokemuksista heti kun kuulen tai saan itselle sen virkattua. Aion kyllä itse raaskia käyttää sitä.

Kirjoittamista ja 24

Onneksi olo on ollut tänään parempi ja kivut alkaa hellittää. Kuulin työkaverilta, että jäykkäkouristusrokotuksen jälkeen voi olla viikonkin se pistoskohta kipeä. Joten ei mitään hätää, mullahan on vasta neljäs päivä.

Tänään oli vanhemman pojan kanssa läksynteko aika vääntämistä. Hän ei jaksanut tehdä niitä koulun jälkeen, eikä heti ruuan jälkeen, joten kun vihdoin piti ne tehdä, tuli kaveri hakemaan ulos. Sitten oli tyhmää, kun ei heti päässytkään ja vielä jäi tarinan kirjoitus myöhäisempään. Mutta kun olin kaverina ja aina kyselin, mitä seuraavaksi tapahtuu, kirjoittaminen alkoikin tuntui tosi kivalta. Tarina jäi vielä kesken, kun piti lähteä nukkumaan. Sovittiin, että tarinaa jatketaan huomenna. Poikahan ihan innostui kirjoittamisesta. Tuon innon kun saisi taas säilytettyä jonkun aikaa.

Tänään jatkuu minun yksi lempparisarja, 24, jossa voittamaton Jack Bauer seikkailee ja taistelee pahoja vastaan. En tiedä miten siihen olen koukkuun jäänyt, mutta aina olen sitä seurannut kun uusi tuotantokausi alkaa. Ja taas se alkaa, viiden minuutin päästä, joten siirryn tv:n ääreen!

Kipuja

Ei ole kivut hävinneet, päinvastoin. En tiedä onko käteni tulehtunut pistoskohdasta, mutta se on turvoksissa, kuumottaa ja kipeä. Sitten säryt niskassa ja hartioissa on levinnyt selkään, joten mietin, että onko flunssa vai sikatauti iskemässä. Vai johtuuko kaikki siitä rokotuksesta. Pitää huomenna soittaa sinne terveydenhoitajalle. Särkylääkettä on saanut syödä ja silti on kylmä hiki koko ajan. Lapset tulivat kotiin, mutta enpä siitä kovin jaksanut iloita, kun on niin huono olo.

Tässä näkyy nallet ylhäältäpäin puutarhassaan. Keskellä tuolissa istuu uusin löytöni sylissään pieni muovinen nalle. Vauvaa ei nyt näy, koska se odottaa vaunujensa valmistumista. Edestäpäin puutarhaa on vaikea kuvata, koska kasvihuoneen "lasit" ovat sellaista muovia, josta heijastuu kaikki ja valoa ei oikein riitä nyt ilman salamaa.Vielä kuvassa poikien löytämät hieman kärsineet posliinikoirat ja kirppikseltä löytämäni myös jo hieman kuluneet "puutarhatontut". Kohta puutarhaan ei enää mahdukaan muuta, mutta vielä haluaisin sinne lintujen juoma/kylpyaltaan. Suunnitelmaa jo hieman on, katsotaan milloin se toteutuu.

Koreja ja hajuvettä

Miniä pukkaa. Tein helmistä muutaman hajuvesipullon ja punoin pari leipäkoria. Oikealla oleva on väärinpäin, että pohjankin näkee. Löysin aiemmin kirppikseltä yhden uuden nallen. Nyt nalleperheessä on isä, äiti, isoveli ja vauva. Vauvalle aion tehdä vaunut. Vielä en ole ehtinyt ostaa nurmikkoon sopivaa lankaa, mutta ehkä ensi viikolla. Pojat löysivät kaksi posliinikoiraa jostain ulkoa, joltain on leikin jälkeen unohtunut. Nekin pääsevät nallejen lemmikeiksi. Pitsiliina pöydälle on valmis, se pitäisi vaan pingottaa. Sitten voisi ehkä ottaa väliaikakuvan.
Sain eilen terveystarkastuksessa jäykkäkouristusrokotuksen ja käsivarsi on ollut tosi kipee. Toiselta puolelta taas on niskahartia -seutu kipeä, kun töissä jouduin olemaan vähän hankalassa asennossa perjantaina. Viime yönä en oikein tiennyt kummalla kyljellä olisin nukkunut. Tänään on pitänyt ottaa särkylääkettä ja laittaa orudis-voidetta.Toivottavasti huomenna jo helpottaa, kun pojat tulevat kotiin.

Minimatto ja pannunalunen

Ostin uuden kirjan, jossa on erilaisia solmuja. Kirjassa on myös nämä kaksi, jotka voivat isossa koossa olla vaikka pannunalunen ja kynnysmatto. Ja miksei siis myös minikoossa. Nämä ovat ensimmäiset harjoitukset, molemmissa oli liian lyhyt lanka. Pääsee siis tekemään vielä uusia. Näitä voi kyllä käyttääkin, kunhan joskus saan niille paikan. Se joskus voi tulla vaikka ensi keväänä, jos suunnitelmani onnistuu. Ajattelin lähteä kansalaisopistoon puutyökurssille, jossa voisin tehdä nukkekodin itselleni. En kyllä yhtään vielä tiedä minkälaisen, mutta eiköhän sekin selviä vähitellen.
Töitä on nyt tehty kaksi viikkoa ja se on ihan ok. Neljä tuntia on aika sopiva aika päivässä. Jotain siitä vaan puuttuu. Ei ole sellaista kipinää ja intoa, niin kuin joskus on ollut. Menen vaan ja teen hommani. Tuntuu ainoa motivoiva tekijä olevan se pieni raha minkä saan tai toinen on tuo 4 tuntia. Katsotaan nyt miltä se alkaa tuntua. Alussahan tämä vasta on.

Minäkin tein sellaisen

Eli nyt minäkin olen tehnyt tiskirätin, en kylläkään neulomalla, kuten monet vaan virkkaamalla. Ostin jo joku aika sitten bambulankaa kaksi kerää eri väristä ja nyt virkkasin ensimmäisen tiskirättini. Annan sen äidilleni, se sopii hänen keittiönsä väreihin. Hän kyllä sanoi, ettei tuollaista raaski edes käyttää. Tuo bambulanka on sitten ihanan pehmeää ja hyvin laskeutuvaa. Siitä olisi kiva tehdä jotain muutakin.

Tässä sitten on yksi projekti. Ostin Anttilasta tuollaisen minikasvihuoneen, johon ei kyllä tule kasvihuonetta vaan roombox. Ajattelin niille nalleille tehdä puutarhan, jossa ne voivat istuskella kasvien keskellä ja puiden varjossa. Pohjalle pitäisi tehdä jostain vihreästä hapsulangasta nurmikko. Pienet puutarhavälineet löysin joku aika sitten Tiimarin tarjouksesta. Projekti etenee hissukseen ja kuvailen sitä jossain vaiheessa lisää.

Mulkosilmäsammakko

Tässä nyt se uusin miniamigurumi. Kyllähän sen kai tunnistaa sammakoksi vaikka väri onkin tavallisuudesta poikkeava. Siskoni tytön yksi kaveri pitää sammakoista ja tuosta väristä, joten sellainen syntyi. Yksi amigurumi on ollut myös aika kauan kesken, kun tuli näitä tilauksia, mutta eiköhän sekin valmistu piakkoin. Isommalta pojaltakin tuli uusi toive. Hän haluaisi siilin, joten kai se on sitten seuraavana vuorossa. Täytyy kyllä sanoa, etten vieläkään ole kyllästynyt näihin pikkuveijareihin.
Muitakin keskeneräisiä töitä lojuu olohuoneen pöydällä. Pienemmälle pojalle toiveiden mukaan antennipipo, musta, josta puuttuu vielä se antenni. Pieni pitsiliina, joka tulisi nalleperheen pöydälle ja eilen aloittamani tiskirätti bambulangasta. Katsotaan mikä noista tänään pääsee tv:n katselukaveriksi. Muitakin keskeneräisiä töitä taitaa laatikoista löytyä, mutta ne voivat olla sellaisia ikuisia töitä, jotka aina jäävät jonon hännille.

Jotain valmistakin

Olen saanut valmiiksi pienet kissa- ja koira amigurumit. Nämä ystävykset on menossa siskoni tytön kavereille rippilahjoiksi. Kaikki juhlat on kyllä olleet jo, mutta ei kuulemma haittaa. Näiden teko vei aikaa, kun välillä en voinut virkata ollenkaan. Peukalonivel tuli kipeäksi liiallisesta virkkauksesta. Piti pitää taukoa, mutta nyt peukalo pelaa taas. Täytyy ilmeisesti pitää virkkaus maltillisena, eikä ahnehtia liikaa. Se vaan on niin mukavaa. Kolmaskin miniami on tulossa, mutta siitä myöhemmin.

Eilen sain pinnatuolini maalattua kokonaan ensimmäisellä maalikerroksella. Sitten pitäisi pieni välihionta tehdä ja toinen kerros maalia pintaan. Sitä en tiedä milloin sen sitten ehtii tehdä. Ehkäpä viikonloppuna. Toisen tuolin hionta on vielä kokonaan tekemättä ja nyt kun tietää miten iso homma se on, niin saa nähdä milloin sen saa aloitettua. Jos kuitenkin ennen syksyn sateita ja kylmiä, niin voisi ulkona tehdä. Toisen tuolin väri on vielä mietinnässä. Ehkäpä yllätän teidät täysin.

Ensimmäinen päivä töissä hurahti nopeasti. Neljä tuntia työtä päivässä on kyllä aika lyhyt aika, mutta todella mukavalta tuntuva aika. Ehtii tehdä vielä monenlaisia juttuja työpäivän jälkeen. Kysyntää tuntuu tällaisella kiertävällä varahenkilöllä olevan, kun ensimmäisen päivän aikana tuli jo kolme varausta. Se on vaan hyvä, niin pääsee heti työhön kunnolla käsiksi.

Maalausta ja marjanpoimintaa

Eilen tuntui tosi pahalta, kun pienemmän pojan vuoro oli mennä isänsä luo viideksi päiväksi. Hän itki ja sanoi, ettei halua lähteä. Viimein hän suostui lähtemään, kun lupasin saattaa hänet perille asti. Silti sielläkin itku tuli vielä. Minusta tuntuu, että nyt meillä on roolit vaihtuneet, kun tuon pienemmän pojan kanssa on oikeastaan hankalampaa kuin isomman. Hän on nyt välillä tosi uhmakas ja tulee ihan mieleen isomman pojan touhut saman ikäisenä. Toivottavasti ei olla samaan suuntaan menossa pienemmänkin kanssa.

Vielä olisi yksi päivä ennen töihin paluuta. Olen tietoisesti ollut ajattelematta koko asiaa. Huomenna kuitenkin joutuu vähän asiaan paneutumaan. Ja viimeinen yö ennen töitä on ollut usein huonosti nukuttu tai ainakin painajaisia nähdään. Kaikki on uutta ja työnkuva erilainen, työkavereita enemmän ja vaihtelua tosi paljon. Yritän lähteä hommaan avoimin mielin.

Tänään jatkui tuolin hionta ja pääsinpä maalaustakin aloittamaan. En vaan muistanut kuvia ottaa vaikka kamera oli mukana sitä varten. Poika keräsi viinimarjoja mummon kanssa. Hän on innostunut marjojen poimimisesta, kai se on niin konkreettista se tulos ja kehuja saa tietysti myös.

Jottei tästä tulisi ihan kuvatonta juttua, niin laitan kuvan sieltä nukkekotinäyttelystä. Tämä oli niin hauska boxi, kun se on tehty pieneen matkalaukkuun. Ihania ideoita sai sieltä ja tekisi mieli jotain aloittaa, mutta kai pitäisi ensin tehdä muut hommat alta pois. Sitten voisi keskittyä mineilyyn. Paitsi että jotain pientä kyllä täytyy vääntää aina välillä. Sellaisia välitöitä vaan...

Pilli ja Pulla

Kävimme tänään poikien ja äitini kanssa pienellä maakuntamatkalla. 27:n kilsan päässä Mikkelistä on Vanha Kilkkilä. Sieltä löytyi meille kaikille ihailtavaa ja ihmeteltävää. Ensin saimme katsella Pilliä ja Pullaa, kahta kukkoa. Ne taisivat ollakin melkein mielenkiintoisinta, ainakin pojista. Lopuksi vielä, kun kukot yltyivät oikein kiekumaan, niin sepä vasta oli hauskaa. Eiväthän kaupunkilaispojat usein kukkoja näe eivätkä kanojakaan. Eihän poikia olisi sieltä pois saanut, kun oli niin hauskaa seurata kukkojen touhuja.

Minä halusin sinne katsomaan nukkekotinäyttelyä. Ja se olikin katsomisen arvoinen. Oma innostus virisi taas lisää ja taisi tulla kaksi pientä innostunutta lisää. Ainakin illalla on kovasti rakennettu pienemmän pojan kanssa hänelle pahvilaatikosta taloa. Näyttelyssä oli monta room-boxia ja kuvassa yksi tosi kiva sellainen. Kuvasin melkein kaikki talot ja boxit.

Äitini ihaili sitten puutarhaa, miljöötä yleensä ja tupakahvilaa. Hän myös tuntee kahvilan pitäjän. Tuvassa oli monenlaista vanhaa esinettä näytillä ja pienempää poikaa varsinkin kiinnosti rukki. On se lapsen mieli niin ihmeellinen, kun kaikki tuntuu kiinnostavan ja kysymyksiä riittää. Paikan wc:ssä käyntikin oli elämys, kun kiivettiin ylös portaita ulkohuussiin, jossa oli lapsille kaksi reikää ja aikuisille neljä. Rei`istä tietysti piti kurkkia alas ja ihmetellä kun ollaan niin korkealla. Onneksi asiakin saatiin hoidettua.

Nukkekotinäyttely on auki vielä ainakin tämän viikon, mahdollisesti vielä ensi viikonkin. Jos liikut Mikkelin ja Juvan suunnalla ja nukkekodit kiinnostaa, niin ehdottomasti kannattaa käydä. Tuvassa oli myös nukkekotiin sopivia juttuja myös myytävänä, mattoja, peittoja, liinoja. Vanhan Killkilän sivut löytyvät tästä.

Miniä

Nyt ette varmaan arvaa mistä olen innostunut. No tietysti minimaailmasta ja kaikesta ministä. Olen lueskellut nukkekoti- ja miniatyyriblogeja ja olen jäänyt koukkuun. Nukkekotiahan minulla ei ole, mutta joskus varmaan on. Siskollani on yksi, mutta hän ei halua luopua siitä. Siellä se varastossa pötköttää odottamassa aikaa parempaa. Ajattelinkin aloitella ensin vaikka room-boxeista, vaikka Pentikillä näinkin aivan ihanan kaapin, joka sopisi nukkekodiksi. Maksaa vaan... Ja onhan mulla ne nallet, joille olen tehnyt sen pöydän. Jos vaikka jatkaisi sitä projektia. Kokeilin tässä tehdä tänään muutaman jutun ja tällaisia syntyi. Mittakaava taitaa ainakin leipäkorissa olla liian suuri, taisi tulla tarjottimen kokoinen, mutta ensimmäiseksi koriksi olen siihen tyytyväinen. Ja tuo kukkakin voisi olla sellainen lattialla seisova iso ruukkukasvi. Kiva oli tehdä. Yksi ämpäri on kuivumassa vielä, kuvaa siitä myöhemmin.