Kaulakoruja

Näköjään sitä saa jotain koruja aikaiseksi, kun vaan alkaa tehdä. Ei ole oikein ollut koruinspistä pitkään aikaan, mutta kun olen luvannut viedä korujani yhteen paikkaan myyntiin, niin olihan se ruvettava niitä vääntämään. Lisää teen vielä huomenna, mutta tässä nyt muutama valmis kaulakoru.

Ensin tuollainen metallirenkulajuttu, jossa on väleissä simpukankuorikukkasia.

Sinisiä makeanvedenhelmiä ja simpukankuoriläpysköitä.

Tässä myös makeanvedenhelmiä, värinä peacock ja tuollaisia kierrettyjä lasisoikioita.

Ollaan oltu pari päivää pojan kanssa kotona. Nuhan jälkeen tuli taas yskää ja hengenahdistusta. Lääkäri ei osannut juuri sanoa oikein mitään, mutta lupasi laittaa lähetteen astmatutkimuksiin. Olisihan se hyvä saada selvyys siihenkin asiaan ja kunnon lääkitys, ettei aina tarvitsisi ahdistuksen takia lääkärille lähteä. Poika on huomisen mummon luona vielä ja minä lähden töihin.

Ajatelkaa, tänään vihdoin saatiin joulukuusi "purettua". Lipsahti hieman loppiaisen yli, mutta on jotenkin ollut niin paljon taas kaikenlaista, ettei ole ehtinyt siihen paneutua. Samalla sain olohuoneen siivottua ja kyllä sitä roskaa olikin.

Uusi työ

Otin sen uuden työn vastaan ja nyt on siellä virallisesti työskennelty yksi viikko. Väsyttää. On se kuitenkin muutos, kun nyt teen viikossa kuitenkin 8 tuntia ja 40 minuuttia enemmän töitä kuin aiemmin. Vaikka se ei niin kauhean paljon ole, mutta huomaan, että kotona ehtii tehdä paljon vähemmän. Ja varsinkin siivoaminen on vielä vähempää kuin ennen. Olisipa varaa siivoojaan. Taitaisi vaan tulla stressi siitäkin, kun ei meillä voi siivota ennen kuin kaikki tavarat on siivottu alta pois. Ja se on aikamoinen urakka. Yritän sitä joka toinen viikko, kun olen yksin kotona, mutta aina palataan samaan, kun pojat tulevat kotiin. Enkä sitten enää minäkään jaksa niin tsempata.
Töissä on ollut ihan mukavaa, mutta vaatiihan se enemmän tietysti kuin varahenkilönä oleminen. En kuitenkaan kadu, ainakaan vielä, työpaikan vaihdosta.
Nyt on lopetettava, koska uteliaat silmät tulevat kurkkimaan juttujani. Isommat uteliaat silmät osaavat nimittäin jo lukea ja minun kirjoittamiseni herättää kummaa kiinnostusta.

Raivausta

Tänään olen tehnyt kotona edelleen paikkojen raivausta. Ostin Lidlistä sellaisia sinivalkoraidallisia pahvilaatikoita lankojen ja muiden tavaroiden säilytystä varten. Täyttelin niitä tänään ja muutenkin siirtelin tavaroita paikasta toiseen. Se on kyllä rankkaa hommaa, kun siitä ei tule loppua koskaan. Huomiseksikin riittää vielä siivousta ja järjestelyä. Silitystäkään en saanut tänään aloitettua, vaikka silitettävien kasa on odottanut sitä jo tosi kauan. Mitähän huomenna ehtii? Ajattelin mennä torille jättikirppistä kiertämään aamupäivästä kunhan herään ja iltapäivällä klo 16 tulevat pojat kotiin. Viikko on hurahtanut tosi nopeesti.

Maanantaina lähdetään poikien ja mummon kanssa Kotkaan kolmeksi päiväksi. Äidin sisko asuu siellä. Menemme Santalahden leirintäalueelle mökkimajoitukseen. Siellä on hiekkarantaa, meri, minigolfia ja muuta mukavaa. Käymme ainakin Maretariumissa ja ehkä merikeskus Vellamossa. Pikku risteily jollekin lähisaarelle olisi kiva juttu. Katsotaan mitä keksitään.


Olen ostanut joskus aiemmin kolme sinistä pikkutuolia (siis n. 10 cm korkeita). Niissä on istunut yleensä Dotee doll tai muita pikkusia. Nyt laitoin niihin istumaan tällaiset nallet. Ja heti tietysti huomasin, että pöytähän nalleilta puuttuu. Minun piti sitä tehdäkin tänä iltana, mutta unohdin. Jos huomenna ehtisi aloittaa sitäkin. Ja pöydälle pitää tietysti virkata liina. Ja mitähän muuta tämä vielä poikii!

Kirppis, sadetta ja siivousta

Oltiin eilen kirpputorilla myymässä kamoja. Pojat oli aamupäivän mukana siellä, juoksentelivat kyllä ympäriinsä ja leikkivät läheisellä leikkipaikalla. Välillä kävivät kysymässä onko mitään myyty. Isompi poika nimittäin teki muutaman kännykkäkorun myyntiin. Ilma oli aika kylmä ja jopa minäkin, joka tarkenen yleensä tosi hyvin, jouduin laittamaan sukat jalkaan ja takin päälle. Päivän aikana sateli pikkusen muutamaan otteeseen ja kerran vähän kovemmin. Tavaroita joutui sitten suojailemaan muoveilla välillä. Tavaraa meni ihan mukavasti ja siis rahaakin tuli ihan kivasti.
Illalla olin kyllä ihan poikki, kun vielä raahasin tavarat kotiin. Nyt pitäis loput taas käydä läpi ja miettiä mitä vielä laittaa myyntiin ja mitä muualle. Toisen kerran mennään myyntihommiin äidin kanssa 26. päivä tätä kuuta.
Väsymystä oli niin paljon, että nukuin kellon ympäri, heräillen kyllä välillä. Oli ihanaa heräillä aamulla, kun sai kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Niin olenkin jaksanut tänään siivoilla. Urakkaa riittää kyllä useammaksi päiväksi, mutta aion saada tämän huushollin vähän parempaan järjestykseen. Nyt kun saan rauhassa siivoilla, voin samalla katsella kaappeja ja laatikoita, mitä muuta myytävää vielä löytyisi. Astiat varsinkin tekevät hyvin kauppansa.

Hengissä ollaan

Vielä ollaan hengissä vaikka kaksi päivää olen ollut töissä. Väsyttää kyllä aika lailla, joten lähden suosiolla kohta nukkumaan. Töissä on ollut ihan mukavaa porukkaa, kun osa on jo lomalla. Olen saanut olla lasten kanssa ja tehdä myös vähän muita hommia. Johtajan kanssa palaveeratessa alkoi taas tulla pientä väittelyn tynkää, mutta muuten meni ihan hyvin. Nyt hänkin on tajunnut, että me vaan ollaan joistain asioista eri mieltä eikä se maailmaa kaada. Syksyn työtkin alkaa selviytyä pikku hiljaa, niistä myöhemmin kun varmistuu kokonaan. Sain myös sanottua, etten palaa enää takaisin nykyiseen paikkaani, vaan ensi vuoden aikana katselen mitä seuraavaksi teen. Asia on nyt siis selvä kaikille ja tämä avoimuus onkin tässä asiassa hyvä. Pitää vaan luottaa siihen, että asiat tuppaa järjestymään.

Poikien kanssa kotiin tullessa isompi esitti toiveen, että lähtisimme pyöräilemään. Sanoin, että on niin paljon hommaa, imurointia, tiskaamista ym. Hämmästyin, kun poika sanoi, että hän voi auttaa. Aiemmin olisi alkanut kova inttäminen siitä, että kyllä lähdetään ja varmasti lähdetään ja pakko lähtee. Niinpä poika imuroi keittiön ja makuuhuoneen ja huuhteli astiat, kun minä tiskasin ( en ole saanut astianpesukonetta ostettua). Enpä taida konetta ostaakaan, kun on noin innokas apulainen, ainakin toistaiseksi. Olipa ihanaa kun saattoi sitten kehua poikaa oikein sydämen kyllyydestä. Kyllä meistä molemmista tuntui tosi mukavalta. Tuntuu välillä ihan uskomattomalta millainen muutos pojassa on tapahtunut tämän kevään aikana. Mummokin sanoi, että hän on kuin toinen poika, kun kaikki sopii ja hän on niin rauhallinen. Poika oli mummon kanssa keinuessa pohtinut, että äiti on töissä, iskä on töissä, veli hoidossa ja hän vaan vapaalla. Sanonut sen oikein nautiskellen. Mikä ihanuus onkaan koululaisen loma. No, minäkin olen nyt kolme päivää vuosilomalla ja ensi viikolla taas töihin, sitten koko viikoksi.




Parvekekukat alkavat vähitellen kukkia. Ensimmäiset aitoelämänlangan kukat on puhjenneet ja niitä on ihailtu. Kaikki me iloitsemme onnistuneesta kasvatuksesta, mutta varmasti pojat erityisen paljon. Niinpä tässä pikainen näppäys yhdestä kukasta. Väri on hieno.

Kaksi K:ta

Tänään sain siivottua kaksi K:ta eli kellarikopin ja keittiön. En ole sellainen tehopakkaus, että siivoisin koko huushollin kerralla tiptop-kuntoon. Olen oikein tyytyväinen itseeni. Kellarikopin siivous täytyi tehdä, koska sieltä piti löytää meille kevätkenkiä ja postimerkkikansioita. Kengät löytyivät kohtalaisen helposti ja postimerkitkin tiesin missä ne on. Ne vaan olivat perimmäisessä nurkassa toisiksi alimmaisessa laatikossa. Joten kopista piti purkaa melkein kaikki kamat pois. Mutta nyt tiedän taas mikä on missäkin ja mitä siellä yleensäkin on. Vanhempi poikahan innostui postimerkeistä viime viikolla. Kaivelin siis omani kätköistä esille. En kyllä aio hänelle niitä omiani antaa ainakaan vielä. Kunhan ensin katsoo, onko innostus pysyvää vai ohimenevää. Aika paljon minulla kyllä on sellaisia merkkejä, joita on useampia ja niitä voi hyvin antaakin. Pitää vaan hankkia sellainen kansio mihin hän voi merkkinsä laittaa. Näistä merkeistä hän ainakin pitää, Aku Ankka on suosikki-lehti.

Siivous-hommat jatkuu huomenna, mutta sormet syyhyää kyllä helmienkin pariin. Yksi amigurumi on valmistumassa varmaan huomenna ja vesijumppaankin pitäisi ehtiä. Onneksi päivässä on aika monta tuntia, niin ehtii myös tekemään aika monta juttua.

Miniami nro 5

Minikokoinen vaaleanpunainen pupu-amigurumi on menossa siskoni tytölle yhdeksi synttärilahjaksi. Aiemminhan tein sen valkoisen pupun, mutta kyllä tämä punainenkin on ihan yhtä söpö. Siskoni tilasi pojalleen myös Paavo pesusienen, mutta siihen en ole vielä etsinyt edes kuvaa mistä voisi katsoa mallia. Saa nähdä miten se onnistuu.

Pääsiäinen oli ja meni, ihan tässä kotosalla poikien ja sitten toisen pojan kanssa. Nyt kun arkipäivät taas alkoi, en ole saanut oikein mitään tehdyksi. Tänään sentään käytiin pienemmän pojan kanssa uimahallissa. Oli se jonkinlaista rentoutumista sekin, kun lilluin vaan siellä matalassa lasten altaassa ja poika leikki vesileikkejä. Siinä tuli samalla käytyä saunassa ja pesulla, joten tänään ei tarvitse lämmittää saunaa. Taas tuli ainakin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kuvittelen säästäväni vettä ja sähköä, mutta maksaahan se uimahallissa käyntikin.

Huomenna pienempi poika lähtee isälleen ja minulla on suunnitelmissa heti aamusta aloittaa varaston siivous. Varastokoppi on taas jotenkin tupaten täynnä eikä sieltä löydä mitään. Ja sinne pitäisi saada mahtumaan kelkat, pulkat, sukset ja muut talvijutut. Joten hikinen ja pölyinen urakka on tiedossa.

Siivousta ja synttäreitä

Pojilla alkoi siis pieni loma ja ainakin koululainen on siitä innoissaan. Hyvä kun osaa nauttia parista ylimääräisestä vapaapäivästä. Tänään hän taas nukkui kanssamme päiväunet ja on muutenkin ollut oikein herttainen. Hän on siivonnut iloisena ja innokkaana ne mitä olen pyytänyt, kun taas pienempi veikko on marmattanut joka asiasta eikä haluaisi tehdä mitään. Jopa leikit sujui yllättävän hyvin pojilla tänään. Ulos en heitä saanut kun vasta illalla, mutta ei se mitään. Välillä on hyvä nauttia siitä ettei mihinkään ole kiire.

Olen todella yrittänyt vähän siivoilla, kun huomenna vietetään poikien synttäreitä. Sukulaisia tulee vierailulle ja lahjoja isompi poika odottaa innolla. Pienempi poika ei oikein ole osannut edes toivoa mitään erityistä.

Pääsiäiskoristeita sain vasta tänään laitettua ja uuden ovikoristeen myös aiheeseen liittyen. Huomasin, ettei minulla ole ollenkaan pääsiäiseen sopivia liinoja eikä kynttilänjalkoja tms. Täytyy kai lähteä pääsiäisen jälkeen metsästämään jotain kivaa ensi kerraksi. Ovikoriste on ajateltu niin, että pääsiäisen jälkeen joskus siihen voi vaihtaa jotain keväistä.

Siivousta

Siis siivousta tietokoneella. Tutkiskelin mun kuvatiedostoja ja poistelin sieltä turhia kuvia. Tai ainakin ajattelin nyt, että ne on turhia. Voihan se olla, että jotain kuvaa kaipaa joskus. Sitten varmistin vielä asian tyhjentämällä roskakorin. Tulipas siistiä!

Amupäivällä kävin satamassa katsomassa poikien hiihtoa. Siellä oli joka vuotinen Osuuspankin järjestämä Hippo-hiihto. Jokainen osanottaja saa mitalin ja se motivoi ainakin meidän poikia kovasti. Pienempi oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja isompi sai jo neljännen mitalin. Osanottajia oli yli 400 lasta vanhempineen, joten aika lailla oli sutinaa. Tässä pienempi hiihtäjä ja Hippo.

Rauhallista

Nyt on kotona rauhallista, kun isompi poika meni jo sunnuntaina isälleen ja vain pienempi jäi kotiin. Pienempi lähtee sitten keskiviikkona ja sit mulla on pari päivää lapsivapaata. Lomaahan tässä ootellaan jotenkin, vaikka tuntuu ett vastahan mä olin lomalla. Ei oo kerinny oikein päästä työrytmiin vielä kunnolla. Mut pojistahan se on ihanaa päästä lomalle, sitä on jo odotettu. Vapaa tekee niille hyvää.

Eilen ja tänään olen sitten saanut siivottua, kun ei ole tarvinnut poliisina olla koko ajan. Pikkumies on ollut myös apuna, varsinkin imurointi on hauskaa. Pitäisi varmaan useammin ottaa poikia avuksi siivoukseen, että oppisivat sitäkin hommaa, eivätkä olisi sitten aikuisena ihan avuttomia ja vaimon passattavia. Mutta kun aikaa ja voimia on vähän, niin mielummin yrittää tehdä hommat nopeasti valmiiks.

Meillä on ahkerasti poltettu kynttilöitä viime aikoina. Syy siihen on minun emännöimät kynttiläkutsut, joissa pojat tietysti olisivat halunneet ostaa vaikka mitä ihanaa. Jotain pientä ostinkin ja nyt on nautittu kynttilöiden tunnelmavalosta. Sehän onkin mukavaa näin pimenevänä aikana, eikä jouluunkaan ole enää kuin kaksi kuukautta.

Huomautuksia

Tarkkana saa olla monessa asiassa, ettei kärsi vääryyttä. Ensiksi huomasin, että pienemmän pojan hoitomaksu on määritelty väärin. Minun tuloiksi oli laitettu vanhat tulot vaikka olin ilmoittanut uudet pienemmät tulot. Enhän saa nyt palkkaakaan kuin 78,43 % normaalista palkasta, kun teen kuutta tuntia. Ei kun soittamaan ja huomauttamaan asiasta.
No toinen asia tuli ilmi, kun aamulla mietin, että jos kohta alkaa olla yöpakkasia, niin autoakin pitää ruveta lämmittämään. Ajattelin tarkistaa, että missä siellä on sisätilalämmittimen pistoke. No en löytänyt koko pistoketta. Kun ostin auton, siihen piti laittaa lohkolämmitin ja sisätilahaaroituspistoke. Onpa jäänyt joltain laittamatta. Ei kun soittamaan siitäkin autoliikkeeseen. Nyt pitäis vaan ehtiä sielläkin käymään jonain päivänä, että sekin asia hoituisi.
Vahtia siis täytyy omia asioitaan ja oikeuksiaan koko ajan.
Sain eilen ommeltua kaksi pitkää verhoa olohuoneeseen. Vielä kaksi pitäisi ommella, niin sitten olisi riittävästi. Saa nähdä milloin ne loput saa tehtyä. Kankaana minulla on Finlaysonin sininen Silmu-kangas. Minusta se on tosi kaunis kangas ja jotenkin tekee olohuoneeni paljon kodikkaammaksi, kuin vanhat harmaat verhot. Ainakin pienempi poika myös tykkäsi niistä, kun sanoi kotiin tullessa, että Wau onpa hienot verhot. Ja olohuonekin oli tosi siisti hänen mielestään, kun kaikki legot ja muut lelut olin siivonnut heidän huoneeseensa. Koitan nyt saada heidän leikkinsä pysymään siellä leikkihuoneessa, ettei olohuone ole aina täynnä leluja. Se voi olla vaikeaa isomman pojan kohdalla, mutta yritetään, huomenna hän tulee kotiin.

Siistiä

Kotona on nyt siistiä. Nukuin aamulla pitkään ja ensin soitin yhdelle kaverille, etten jaksa lähteä uimaan. Aiemmin oli sovittu, ett mennään uimahalliin. Ei jaksa. Sitten soitin äidille, että voisiko hän tulla auttamaan minua siivouksessa. Puhelun jälkeen tuli kauhea itkunpuuska. Edelleen olo on tosi alavireinen ja myös jotenkin jämähtänyt. Ei jaksaisi mitään. Sen ajan kun äitini oli auttamassa, jaksoin itsekin siivota ja laittaa paikkoja kuntoon. Nyt on hyvä mieli siitä, että on siistiä, mutta edelleen vaan jollain lailla ahdistaa. Tämä kirjoittaminenkin on vaikeaa.

Halusin ulko-oveen syksyisen kranssin. Tiimaristahan apu löytyi. Ostin sieltä materiaalin ja sain tänään vihdoin kranssin valmiiksi. Useampi päivä meni senkin tekemisessä, joka osoittaa sekin nykyistä vauhtiani. Kaikki materiaali nimittäin tarvitsi vain kiinnittää, ihan ilman liimaa ja muita vehkeitä. Oranssi väri on sellainen jota taidan tarvita nyt.

Parvekkeen siivousta ja koruilua

Tänään olen ahkeroinut kaikenlaista. Parvekkeella olen siivoillut kuihtuneita orvokkeja pois ja tilalle ostin pallokrysanteeit. Nyt näyttää ihan mukavalta, kun on ne kaikki kuihtuneet kukat saanut pois. Ostin sellaiset krysanteemit, joissa on paljon nuppuja. Jospa niistä saisi nauttia sitten pitempään. Krassit kukkii vielä ja jätin pojille siementen keräämisen, kun se on niin hauskaa. Varsinkin jos oikein isoja siemeniä löytyy.

Nyt viikonlopun aikana olen tehnyt myös vähän koruja. Yhden tilaustyön meripihkasta, mutta se on vielä kesken, pitää hyväksyttää vielä tilaajalla. Sitten onkin ollut sinistä ja turkoosia korujen väreinä. Yhdestä setistä puuttuu vielä lukot, mutta itselleni tein turkoosia myös. Kaulakorun ja rannekorun. Rannekoru on tehty kumilankaan erimuotoisista simpukankuorihelmistä. Kaulakorussa on hillitymmin käytetty muotoja.

Näköjään on joku turkoosin värin kausi menossa. Ostin nimittäin astioita alennusmyynnistä. Turkoosin väristä Teemaa. Minulla on sitä jo jonkun verran ja nyt ostin lisää täydentämään sarjaa. Samalla sorruin ostamaan kivoja juomalaseja, arvaat varmaan minkä värisiä. Kivoja turkoosikukallisia tietysti. Olivat onneks aika halpoja, 3 lasia 4 euroo.

Tein tänään vielä yhdelle ystävälleni kaulakorun. Sain häneltä sellasen rintakorun, sellasen hakaneulan, missä on kolme rengasta, joista roikkuu korupiikeissä kiviä. No, hän sanoi, että tee siitä jotain muuta. Irrottelin ne kivet ja sattumalta olin ostanut aivan samaa kivilaatua sellasina rinkuloina, joten tein sitten kaulakorun hänelle. En muista mitä kiveä ne rinkulat on, mutta ei se mitään. Olikohan taas mahdollisimman hankalasti selitetty!

Aika kuluu kummasti

Kyllä aika kuluu kumman nopeasti, kun tekemistä on koko ajan. Ihanaa kun saa nukkua aamulla pitkään, lukea rauhassa lehden aamupalalla, kuljeksia yöpuvussa melkein puoleenpäivään ja muutenkin tehdä kaikki hommansa omaan tahtiin ja milloin haluaa. Tai olla tekemättä. Olen lukenut kohta yhden kirjankin, mitä en ole ehtinyt aikoihin.

Poikien huone on nyt siisti ja uskon jopa poikien huomaavan sen kun tulevat kotiin. Siinä olikin kova urakka. Mattoja en ole ehtinyt pesemään, enkä verhoja ompelemaan. Mutta koruja on vähän taas tehty ja huomenna olisi ohjelmassa auton imurointi ja putsaus sisältä. Mansikat pitäisi hankkia ja pakastaa (nyt kun pakastin on sulatettu), joten huomiselle riittää noista hommaa. Lauantaiaamuna onkin lähtö sinne Kotkan meripäiville.

Loma tuntuu lähenevän loppuaan uhkaavasti. Tämän viikon jälkeen enää kaksi viikkoa. Toisaalta tuntuu, että on ihan kiva mennä töihinkin, kun teen sitä 6 tunnin päivää. En tiedä sitten miten kiireisiä ne 6 tuntia tulevat olemaan, mutta murehditaan sitä sitten.

Lässähtänyt olo

Miten onkaan taas niin lässähtänyt olo. Päivä meni aika mukavasti ja eilinen myös, mutta illalla vanhempi poika taas monotti pienempää. Sillon mulle aina tulee jotenkin sellanen epätoivonen olo, ett eikö tämä ikinä lopu. Mattopyykillä kävin tänään pesemässä muutaman maton ja mummo oli poikien kanssa leikkipuistossa sillä aikaa. Illalla lähdettiin poikien kanssa toiseen leikkipuistoon pyörillä ja kyllä huomasin, että pinna on jotenkin piukalla taas. Isompihan ajelee pyörällä tosi hyvin, mutta pienempi polkee vielä apupyörillä ja ei jaksa mäkiä polkee. Joten aika hankalaa välillä oli, kun mä työntelin sitä ja talutin omaa pyörää tai välillä talutin molempia pyöriä. Eihän se tietysti sille mitään voi, mutta kiristi vaan mun pinnaa.

Tää kämppä on sekaisin ja tiskivuori vaan kasvaa, enkä jaksais mitään. Pitäis sitä ja pitäis tätä, mut ei viittis mitään. No nyt taitaa mennä taas valituksen puolelle. Kesäkin kuluu yhdessä hujauksessa ohi, ennen kun on edes kunnolla alkanut. Blääh....

SIIS piti etsiä edes teille jotain piristystä, jospa se piristäisi mua itteenikin!

Matonpesua ja murjotusta

Aamulla ei taaskaan ollut kiirettä nousta ylös ja kun sain aamupalani syötyä, äitini soitti ja ehdotti mattopyykille lähtöä. Ei muuta kun mattoja kainaloon ja menoks. Sainpa neljä suht pitkää mattoa pestyä. Siinä on hyvä alku. Ihan mukavaa hommaa tuo mattojen pesu hyvässä ulkoilmassa, kun ei ota liian isoa urakkaa kerrallaan. Ja tulipa sitten vähän imuroituakin kun mattojen alta paljastui kasat roskia, kuka lie niitä sinne piilottanut.
Pojat palasivatkin kotiin jo ennen viittä. Exä sanoi lauantaina vielä, että tuo pojat maanantaiaamuna vasta kotiin tai aikaisintaan sunnuntai-iltana myöhään. Liekö jo väsynyt olemaan poikien kanssa, kun olivat olleet koko viikon mökillä. Isompi poika alkoi heti kysellä minulta, että olenko ostanut hänelle sen radion. Ihmettelin että minkä radion. Olin muka luvannut ostaa sellaiset pojille. Ilmeisesti poika kuvitteli minun luvanneen, jos olen sanonut jotain epämääräistä, että on sellasia pieniä soittimia mistä voi kuunnella musiikkia. Välillä tuntuu, ettei uskalla sanoa oikein mitään, kun aina tulee väärinymmärretyksi. Kun sitten sanoin etten todellakaan ole luvannut ostaa mitään, niin sitten alkoi murjotus ja tavaroiden potkiminen ja ärhentely. Niin että paluu arkeen on tapahtunut.

Reissu heitetty

Nyt on reissu heitetty, eli eilen kävin Ikeassa ja Helsingissä. Helsinkiin menin ensin ja siellä Idän Helmi -kauppaan. Ensin vain katselin ja ihmettelin kaikkia ihania helmiä, enkä oikein tiennyt mistä alkaisi. No sitten vaan rupesin miettimään tilauksia ja niin rupesi helmiä siirtymään tiskille. Aika suurella summalla ostin, mutta on paljon kivempi ostaa, kun näkee helmet luonnossa. Minusta ainakin on vaikea netin välityksellä tietää tarkaan minkä kokoinen joku helmi on. Tänään olen hieman näperrellyt, mutta kuvia ehkä myöhemmin.

Ikeastakin löytyi taas jotain, niin kuin yleensäkin. Pojille jotain pikkujuttuja ja itselle esim. työtuoli tähän tietokoneelle. Sisustusjuttuja vähän ja keittiöön kokkiveitsi.

Mutta kyllä on tänään väsyttänyt. Enpä ole jaksanut siivoilla vaikka ajattelin, että tänään jatkan sitä torstaina hyvin alkanutta siivousta. Ei voi mitään, nyt ei vaan jaksa.

Pitäisi kai olla tuollainen "kotiapulainen", joka hoitaisi siivoukset, tiskaukset ja muut järjestelyt. Ja sitten kun homma olisi tehty, se lähtisi kotiinsa ja tulisi tietysti heti kun kutsu käy. Olisipa kätevää!

Työ haittaa vapaa-aikaa

Kotona olis niin paljon tekemistä, ettei töissä ehtis olemaan. Pitäis siivota ja tehdä monta muutakin juttua. Minua odotti kyllä iloinen yllätys tänään, kun tulin töistä kotiin. Äitini oli käynyt tiskaamassa aika ison kasan tiskiä. Ei kuulema ollut kotona tarpeeksi tekemistä. Siispä iloisin mielin aloitin itse siivoamisen, kun ei tarvinnu ruveta tiskaamaan. Uudella imurilla olikin tosi mukava imuroida, eikä käynyt näin!

Koruja yritin myös illalla ruveta tekemään, mutta yhtä mustaa kaulakorua kun aloitin, huomasin, ettei helmet riitäkään. Joutuu tilaamaan lisää, joten koru saa odottaa ensi viikkoon. Olis pitänyt menekki laskea tarkemmin. Innostus sitten lopahti, joten jatketaan toisena päivänä. Huominen vielä töitä ja sit lauantai-aamuna lähtö Ikeaan. Saa nähdä, mitä kivaa sieltä löytyy.