25. kesäkuuta 2010

Reissussa

Oltiin poikien kanssa lomareissulla. Maanantaina lähdettiin ja eilen tultiin kotiin takaisin. Ajattelin, että on paras lähteä heti loman alettua reissuun, ettei tarvii koko aikaa kuunnella sitten sitä, että millon me lähdetään ja montako päivää vielä on ....

Ensimmäinen etappi oli Savonlinna ja siellä Olavinlinna. Linna oli pojista tosi kiinnostava ja jännä paikka. Maanantaiksi sattui sateinen päivä, joten ei ainakaan kuuma ollut matkatessa.


Punkaharju olikin se meidän varsinainen päämäärä. Kun oli majoituttu ja syöty oli vielä sopivasti aikaa käydä Lustossa. Sinne oli rakennettu hauska lastenpuu, johon sai mennä sisälle ja siinä oli ylhäällä tuollainen maja. Alhaalla oli liukumäki ja portaat puuhun ja sisällä täytetty karhu ja ahma. Puun viereen oli tehty myös karhunpesä, jossa karhuemo nukkui kahden poikasen kanssa. Karhuemon kylki nousi hengityksen tahdissa ja ääntä kuului myös. Aika aidon näköistä se olikin ja melkein pojat uskoivatkin sen olevan totta.

Seuraava päivä olikin varattu melkein kokonaan Kesämaassa oloon. Ilma oli aika hyvä, ei liian kuuma, mutta aurinko silti paistoi. Pojat viilettivät innoissaan eri kohteissa ja minun arvelut suosikeista menivät ihan pieleen. Ajattelin että polkuautoilla ajo tai törmäilyveneillä ajo olisi ollut kivointa. Ei vaan pomppiminen. Pomppiminen pomppulinnoissa ja varsinkin tällaisessa isossa ilmamäessä.


Iltapäivällä pienoisesta vastustuksesta huolimatta käytiin Retretissä ja sen luolasto oli tietysti kokemisen arvoinen myös poikien mielestä. Taiteet oli kyllä sivuseikka, mutta minä yritin niitä vähän tiirailla pikaisesti.

Seuraavana aamuna unet maistuivat pitkään ja sitten uudestaan Kesämaahan. Tarkoitus olisi ollut myös uida siellä ja laskea liukumäistä, mutta meidän vilukissanpojat eivät tarenneet mennä edes uima-altaaseen. Iltapäivällä jatkoimme matkaa Kiteen suuntaan. Olimme varanneet mökin Pajarinhovista, vaikkei hovista kyllä voi puhua samana päivänä sen mökin kanssa. Punkaharjulla oltiin vietetty kaksi yötä tosi hyvätasoisessa mökissä, joten tämän mökin taso oli hieman järkytys. Ensiksi oven avatessani totesin, että mökki on homeessa. Minulla on nimittäin sellainen homenenä, koska olen työskennellyt muutamassa homeisessa rakennuksessa. Päätin kuitenkin tyytyä kohtalooni ja ajattelin, että kyllä yksi yö siinä menee. Menihän se, mutta nyt kaikki vaatteet (jo pestyt myös) haisee ihan homeelle. Se haju nimittäin tarttuu tosi tiukasti. Harmi kun en muistanut ottaa mökeistä kuvia.
Iltasella syönnin jälkeen lähdettiin sitten uiskentelemaan uuteen Aquaparkkiin. Ja olihan se hieno ja uusi ja melkein tyhjä. Meillä oli tosi hyvin tilaa uida ja olla, kun pahin sesonki ei ollut vielä alkanut. Juhannuksen jälkeen voikin olla enemmän tungosta. Siellä oli kolme isoa vesiliukumäkeä. Laskin niistä kaikista, kun en tiennyt mitä odottaa. Kaksi niistä olikin aika hurjia, enkä niihin mennytkään toista kertaa. Kolmas oli sitten sellainen suht tavallinen, josta mielellään laskee. Eli jos joku haluaa hurjia liukuja, niin siellä saa. Sininen liukumäki oli kapeassa putkessa, niin ettei siinä mahdu istumaan. Makuullaan lasketaan ja aika suorasta jyrkästä mäestä, joten vauhti on kova. Vihreä mäki on myös putkessa, mutta nyt mahtuu istumaan ja vauhti ei tule ihan niin kovaksi. Isompi poika laski niistä kyllä useamman kerran. Aika hurjapää.

Seuraavana aamuna poikia nukutti kovasti ja minä jopa nousin ennen heitä (harvinaista viikonloppuisin ja lomalla). Pakkailtiin tavaroita ja lähdettiin käymään Pajarinhaudalla. Se on muistomerkki Pahalle Pajarille, jonka kylän ihmiset kivittivät kuoliaaksi siihen paikkaan. Tarinaa voi lukea täältä. Tämä tarina hieman siistittynä tietysti kiehtoi poikia ja varsinkin vanhempi poika jännäsi, jos vaikka luita olisi kivikasasta löytynyt.


Sieltä sitten matkamme viimeiseen kohteeseen eli Kiteen zoo:hun. Paljon oli katseltavaa sielläkin ja yksi suosikki olikin yllättäen villasika. Ei siis villisika vaan VILLAsika. Ja kyllähän ne aika hellyttäviä olikin ja hauskoja töpselinenineen ja röhkimisineen. Ja se villa niillä oli hauskan väristä punertavaa. Tässä yksi kavereista.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
googletin löytääkseni kuvan pajarinhaudasta, ja paras osuma johdatti tähän blogiin. Niinpä ajattelin ihan reilusti kysyä lupaa saada käyttää tuota ottamaasi kuvaa... Tulisi Kiteen Arppen koululle ja lukiolle tarkoitettuun pajari-aiheiseen tietopakettiin. Eli saanko käyttää tuota kuvaa tämmöseen tarkotukseen ja pitääkö laittaa esim. blogin osoite näkyviin tms?
Tosi kivoja juttuja on muuten siulla täällä muutenkin :)

Tuikku kirjoitti...

Hei vaan disharmoninen. Kyllä voit käyttää tuota kuvaa. Minulla on muutama muukin kuva sieltä Pajarinhaudalta. Jos haluat lisää kuvia laita minulle s-postiosoitteesi niin voin laittaa nekin. Ei tarvitse mainita blogia, mutta nimen tietysti voisi mainita. Yritin laittaa sulle kommenttia sun blogiin, mutta ei onnistunut. Toivottavasti käyt tältä lukemassa.

Anonyymi kirjoitti...

Juu kiitos. Miulla on ollu hieman ongelmia tuon oman blogin asetusten kanssa.. pitäis joku nero pyytää niitä setvimään että sais kommentoinnin toimimaan. Mutta ois tosi kiva jos viittisit pistää pari kuvaa vielä. Ite kun en kerkee tähän hätään mennä kuvailemaan...
s-posti on seurapeurapetra@hotmail.com