Farmari

Ajattelin, että on kiva käydä poikien kanssa Farmari-maatalousnäyttelyssä, mutta hieman erehdyin. Onneksi olin saanut vapaalipun, ettei tarvinnut maksaa kuin vanhemmasta pojasta. Muuten olis kyllä harmittanut. Mentiin ensin eläinosastolle ja kyllä eläimet kiinnostivatkin poikia, vaikka hajuhaittaa oli välillä.
Hauskoja kanoja oli katseltavana. Näillä oli höyheniä jaloissakin. Ja yhdellä oli hassu töyhtö päässä.

Isoja sonneja oli kaksi. Tämä Orkko tuntui mulkoilevan meitä ja kyllä se olikin iso.

Yksi nähtävien listalla oli maailman pienin hevosrotu, Falabel. Se tahtoi olla vähän piilossa pilttuunsa takaosassa, mutta sain siitä suht hyvän kuvan silti.

Possut haisivat poikien mielestä, mutta olivat söpöjä. Ne pitivät rapsutuksista.

Lampaita ja pässejä oli paljon, mutta yksi halusi kaikkien huomaavan sen, kun se huuteli vähän väliä MÄÄ, MÄÄ.

Possu oli tuntunut kovalta, mutta lammas tuntui tosi pehmeältä. Eläinten katselun jälkeen poikien kiinnostus jo lopahtikin ja pienen kiertelyn jälkeen he olivat valmiita lähtemään pois. Joten aika nopea oli meidän kierros siellä Farmarissa.