Harkinta-aika päättyy

Tänään päättyy harkinta-aika, joten huomenna jo voisi hakea avioeroa. En ehkä ihan huomenna ehdi, mutta lähipäivinä varmaan kuitenkin. Taas yksi askel eteenpäin tässä helv.....moisessa prosessissa. Toinenkin askel otetaan ensi maanantaina kun talon kaupat lyödään lukkoon. Sekin on aika suuri askel.
Meillä taas tuntuu niin "normaalilta" tämä elämä kun pienempi poika on TAAS kuumeessa ja yskässä. Joten työkaverit taas ilahtuu kun ilmoitin, että jään kotiin potilasta hoitelemaan. Töissä on muutenkin ollut hieman hiertävää viime aikoina, joten voihan se olla että mullekin tulee taas lopullinen väsymys ja on haettava saikkua. Alkaa nimittäin olla paukut aika lopussa ja sen huomaa meikäläisestä siitä, että alan itkeä. Minä en normaalisti paljonkaan vetistele, mutta sitten kun voimat loppuu niin ei tarvitse sanoa kun jotain pientä niin alkaa tulla vettä rättiin. Olenhan jaksanutkin olla töissä marraskuun alusta asti lukuunottamatta kaikkia poikien ja omia flunssia ja muita sairauksia. Mistähän löytyisi se valon pilkahdus tähän ankeuteen ja harmauteen, en tiedä!