Sairaalassa

Meillä on ollut tässä jännät paikat. Sunnuntaina pienempi poika alkoi hengittää taas aika vaikeasti ja saimme luvan tulla päivystykseen heti. Lääkärillekin päästiin jo heti kun oltiin vielä ilmoittautumassa. Pojalla alkoi nuha joskus viime viikon alussa ja sitten jossain vaiheessa yskä. Annoin Ventolinea ja yskänlääkettä, mutta ei niistä apua ollut. Kuume nousi sitten sunnuntaina. Päivystyksessä annettiin hengitettävää Ventolinea neljä kertaa tunnin aikana. Eipä auttanut. Ei muuta kuin verikokeen ja röntgenkuvan kautta lastenosastolle. Verikokeessa tuli pojalle paha olo ja osastolle jouduttiin poika kärräämään sängyllä. Todella reipas hän oli koko ajan ja kyseli kovasti asioita, vaikka varmasti jännitti aika lailla. Onneksi vanhemmat saavat jäädä yöksi lapsen luo. Kävin vaan pojan jo nukkuessa kotona hakemassa yöpymistarpeet. Unet jäivät kyllä aika vähiin, kun kuuntelin pojan kääntyilyä. Happiviikset jouduttiin laittamaan yöksi, kun hapetus oli niin huonoa. Onneksi antibiootit ja Ventoline alkoivat tehota ja päästiin kotiin jo maanantaina. Keuhkokuume ei kuitenkaan ole leikin asia, mutta onneksi päästiin kotiin joulua valmistelemaan vielä vähän.

Meilläkin sitä joulua odotetaan tosi kovasti ja melkein luulen, että vanhempi poika todellakin uskoo joulupukkiin enemmän kuin pienempi. Olen kyllä puhunut siitä, että lahjoja voivat myös ihmiset antaa toisilleen ja vanhempi poika näkikin, kun kummi toi lahjapaketteja pojille. Ehkä jollain lailla tosi ja satu alkavat eriytyä kuitenkin. Mutta kivaahan se on joulupukkiin uskoa.

Kiitos kannustavista kommenteista tuon opiskelun suhteen. Olenhan sitä jo viime kesästä asti miettinyt aika lailla itsekseni ja nyt kun olen puhunut asiasta joidenkin kanssa olen saanut hyvin vaihtelevia kommentteja. Tai toiset ihailevat rohkeuttani tässä vaiheessa vielä lähteä opiskelemaan kokonaan uutta alaa ja toiset ihmettelevät, että miten sitten pärjäät ja miten uskallat jättää vakituiset tulot ja muuta. Ajattelen sen niin, että jos olen kutakuinkin hengissä ja järjissäni selvinnyt kahdesta viime vuodesta, niin selviän kyllä yhdestä opiskelusta. Varsinkin kun se on varmasti mielenkiintoista ja mielekästä tekemistä. Ja vihdoin minulle itselleni jotain, eikä aina muille ja muiden ehdoilla.