Kotona on nyt siistiä. Nukuin aamulla pitkään ja ensin soitin yhdelle kaverille, etten jaksa lähteä uimaan. Aiemmin oli sovittu, ett mennään uimahalliin. Ei jaksa. Sitten soitin äidille, että voisiko hän tulla auttamaan minua siivouksessa. Puhelun jälkeen tuli kauhea itkunpuuska. Edelleen olo on tosi alavireinen ja myös jotenkin jämähtänyt. Ei jaksaisi mitään. Sen ajan kun äitini oli auttamassa, jaksoin itsekin siivota ja laittaa paikkoja kuntoon. Nyt on hyvä mieli siitä, että on siistiä, mutta edelleen vaan jollain lailla ahdistaa. Tämä kirjoittaminenkin on vaikeaa.
Halusin ulko-oveen syksyisen kranssin. Tiimaristahan apu löytyi. Ostin sieltä materiaalin ja sain tänään vihdoin kranssin valmiiksi. Useampi päivä meni senkin tekemisessä, joka osoittaa sekin nykyistä vauhtiani. Kaikki materiaali nimittäin tarvitsi vain kiinnittää, ihan ilman liimaa ja muita vehkeitä. Oranssi väri on sellainen jota taidan tarvita nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti