11. maaliskuuta 2014

Ankeaa

Miten voikin olla edelleen niin äärettömän vaikeaa sopia joistakin asioista ex-miehen kanssa. Tänään oli elatusavun tarkistus ja kyllä se keskustelu siellä oli taas yhtä tuskaa. Jälleen kerran ajattelin, että onneksi ei tarvitse enää olla sen henkilön kanssa päivittäin tekemisissä. Niin kaukana on meidän ajatukset toisistaan.   Hurjissa kuvitelmissa minä vielä joudun hänelle maksamaan lasten elatuksesta. Nytkin hänen maksama elatusmaksu pieneni kolmanneksella, enkä saa puuttuvaa osuutta kunnalta. Täytyy vaan kiristää kukkaron nyörejä vielä kireämmälle. Ei ikeniä paljon naurata.
Aurinko sentään tänään paistoi ja tuntui todella keväiseltä, vaikkei se paljon lohduta tässä tilanteessa.

Ei kommentteja: