29. maaliskuuta 2008

Sairaan väsynyt olo

En tiedä olenko tulossa kipeäksi vai mikä on kun väsyttää ihan "sairaasti". Kurkku on kyllä vähän kipeän tuntunen, joten voinhan minä ehkä saada sen saman taudin missä pojat viimeksi olivat. Ei kyllä kiinnostaisi yhtään. Lepoa kyllä tarvitsisi, mutta ei sillä lailla.

Isompi poika lähti mummon luo yökylään, pikkusen säästää mun voimia tässä ja nyt kun oon niin väsynyt. Koti on taas kun pommin jäljiltä, enkä jaksa siivota. Teen sen taas ensi viikonloppuna kun pojat ovat isänsä luona. Siihen asti saa villakoirat pureskella nilkkoja ihan rauhassa.





Tässä on jo aikaisemmin tekemäni kaulakoru, rannekoru ja korvikset eräälle hyvälle ystävälleni. Helmet on makeanvedenhelmiä, kirkasta Swarovskin kristallia, hopeoituja helmiä ja välihelmiä. Korun katseenvangitsijana on harjattua hopeaa oleva "killutin". Korun teko kesti aika pitkään koska sopivaa "killutinta" ei meinannut löytyä, mutta tuon nähdessäni tiesin heti sen olevan sopiva. Ei mikään tätimäinen, eikä tyttömäinen vaan sopivan abstrakti ja muodoltaan silmiähivelevä.

Korujen teko on ollut aika vähäistä viime aikoina, energian puutetta ilmeisesti. Liekö kevätväsymystä vai muuta masennusta. Odotan innostuksen löytymistä jälleen, koska korujen teko on niin mukavaa, näkee heti oman kättensä jäljen ja voi toteuttaa omaa luovuuttaan rentouttavalla tavalla.

27. maaliskuuta 2008

Vuoristorataa

Meinaa tulla taas valitusta tännekin. Elämä on.....vuoristorataa, tai ainakin tämä elämä! Väsyttää, olen nukkunut huonosti, on outoa kun vain isompi poika on kotona ja pienempi isänsä luona. Väsyttää illalla, mutta jos käyn aikaisemmin nukkumaan, en saa kuitenkaan unta. Töissä on ollut ihan kivaa ja mukavaa, mutta nyt tuli ekan kerran syksyn jälkeen vähän ristiriitoja yhden työkaverin kanssa. Mietin asiaa, tunnen itseni väärin kohdelluksi, ja mietin miten asiaa hoitaisin eteenpäin. Kai se vaan on otettava taas puheeksi, että saisi asian käsiteltyä. Rasittavaa, mutta jos en hoida asiaa se vaivaa mua kuitenkin.
Eroasioista sen verran, että talo, jossa asuimme yhdessä, on nyt pantu myyntiin. Exä on ilmoittanu, että muuttaa kesäkuun alussa. Kuulemma veneen alle.... Mietin jo sitäkin, miten lapsille kerrotaan sitten kun talo on myyty. Onhan se ollut heidän kotinsa kuitenkin aika pitkään. Luopumisen tuskaa tulee varmaan. Kaipa me siitäkin sitten selvitään. Täytyisi yrittää vaan elää tätä päivää ja tätä viikkoa, mutta se on minulle aina ollut vaikeaa, haluan aina ennakoida asioita pitkälle eteenpäin. Se luo jollain lailla turvallisuutta, että on ajatellut asioita etukäteen.
Huomenna tulee pienempi poika illalla kotiin, joten viikonlopuksi on tulossa taas menoa ja meininkiä, toivottavasti ei riitaa ja rähinää.

24. maaliskuuta 2008

Kaikki kotona



Nyt on taas koko porukka kotona. Isompi poika tuli iloisena ja "puheripulissa" ja kaikkee olis pitäny taas heti tehdä. Ilta meni kuitenkin ihan mukavasti paitsi pikkuisella on kuumetta edelleen. Eivät huoli lääkäriinkään, kun saattaa kestää reilun viikon toi flunssa ja muita oireita ei ole, pikkusen nyt ruvennu nuhaa tulemaan.


Poitsun kanssa askarreltiin hieman ja hän halusi tehdä helmistä hämähäkin, samanlaisen jonka velikin on joskus tehnyt. Siitä tuli ihan hieno. Ohje on Helmitöiden vuosi - kirjassa, siitä hieman sovellettu noille Hama-helmille.

Minäkin olen saanut jotain tehtyä, virkkasin pienemmän pojan kisulle peiton Jenga-langasta. Kiva virkata paksusta langasta, saa nopeasti valmista, kun tuo aika tuntuu olevan kortilla aika usein. Tarkoitus olis kyllä virkata jotain suuritöisempääkin, kunhan löydän sopivan mallin. Haluaisin virkata pehmoleluja, mutta niiden ohjeet tuntuu olevan aika harvassa. Neulottuna kyllä löytyy, mutta mielummin virkkaisin. Täytyy etsiä vielä ja mennä vaikka kirjastoon kun ehtii.



22. maaliskuuta 2008

Kuumetta edelleen

Pikkupoika kuumeilee edelleen, aamulla oli aika korkeella kuume, 38,7. Ihme tauti kun eilen tuntui, että kuume jo hellittää. Tai sitten käy niin kuin joskus aiemmin, että nyt joku tulehdus pukkaa päälle ja lääkäriin joutuu vääntäytyy pääsiäispäivänä. No onhan siellä käyty juhannuspäivänäkin, joten taitaa olla tavallista meidän perheessä.
Ei tullu nyt siitä kävelyprojektista mitään kun sisällä vaan on oltu, ja tänäänkin oli niin ihana auringonpaiste. Koitetaan uudelleen parin viikon päästä.
En tiedä alkaako exä ottaa tavaksi vai mitä, mutta maksut taas myöhässä. Joutuu huomenna huomauttelemaan asiasta, ärsyttävää. Kyllä tää elämä on yhtä ylä- ja alamäkeä vuorotellen ja melkeinpä päivittäin vaihtuu, mielummin ottaisin sellasta tasasta tallausta ainakin pari viikkoo kerrallaan.

21. maaliskuuta 2008

Mukavaa pääsiäistä kaikille!



Pikku poika on ollut tänään jo virkeämpi, eikä kuumekaan ole noussut kovin korkealle. Olen saanut kotia hieman järjesteltyä ja niinpä sain tuon askartelemani "ikiruohon" myös paikalleen vihdoin ja viimein. Se on tehty fanttilangasta, pätkiä vaan liimattu vieriviereen ja keskelle aukko mihin voi laittaa koristeita. Ei tarvitse kastella ja aina on ajoissa ruoho valmis. Onhan meillä tietysti poikien kanssa laitettu ohrat kasvamaan, kun heistä on niin ihanaa seurata heinän kasvua.

20. maaliskuuta 2008

Iloa liian aikaisin

Joopa joo, en olekaan yksin, vaan pienempi poika on jälleen kotona sairastamassa. Kuumetta taas ja nenä tukossa ja yskää. Ei taida nämä taudit meidän perhettä jättää tänä vuonna. Exä sentään antoi pojan jäädä äidin luo sairastamaan, vaikka kysyi, että onko se oikeesti kipee. Ei luota näköjään yhtään, sanoin ett voi tulla tänne mittaamaan.
No sit vielä se sanoi osituksesta, ettei ehkä lunastakaan sitä mitä sovittiin, vaan miettii vielä. Voi vee, ett joku voi olla kuin tuuliviiri, ja vielä miespuolinen henkilö. Ei tässä oo ollu kun kohta 5 kuukautta miettimisaikaa. Kyllä se aika muuten menee nopeasti, kohta on kesä ja syksy ja isommalla pojalla alkaa koulu. Ajattelin muuten tehdä kuutta tuntia ensi vuonna töissä, ett ois aikaa myös lapsille ja varsinkin tuon koululaisen kannalta parempi niin. Nyt ois taloudelliset mahdollisuudet siihen.
Kai se on yöpuulle vääntäydyttävä kohta kun ei nyt voikaan aamulla nukkua niin pitkään kun haluaa, poika herää kuitenkin viimeistään puoli kahdeksan. Joten hyvää yötä!

19. maaliskuuta 2008

Jotain positiivista

Pitäisikö aloittaa voimistelu tai jonkunlainen kuntoilu muuten. Kävely voisi olla hyvä näin aluksi.
Eilen kävin työterveystarkastuksessa ja melkein alkoi tuntea itsensä tosi sairaaksi kun täytteli lomaketta, jossa kyseltiin sairauksia. Onhan noita ollut ja on nytkin, muttei niitä niin aina ajattele. Sitten kun pitää yhteen listaan laittaa kaikki niin tuntuukin, että niitähän on tosi paljon. Tultiinkin terveydenhoitajan kanssa siihen tulokseen, että voisin hakea kuntoutukseen. Katsotaan sitten pääsenkö.


Päivän paras juttu oli kuitenkin se, että saatiin exän kanssa vihdoin ositusasia sovittua. Mä jouduin vähän vaatimuksestani joustamaan, mutta saatiinpa asia hoidettua. Nyt vaan oottelen papereita allekirjoitettavaks. Vielä kun saan rahani ja saadaan yksi kiinteistö myytyä niin sitten asiat alkaa olla aika hyvällä mallilla.


Pääsiäisen saan viettää aivan yksin ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Jospa viimein aloittaisi myös kävelyn, on nimittäin kunto päässyt rapistumaan tosi huonoksi. Jospa tavoitteeksi asettaisi vaikka pikku lenkin joka vapaapäivä ja vähän aina pidentäisi matkaa. Kameran voisi ottaa mukaan jos vaikka jotain kivaa kuvattavaakin matkan varrelta löytyisi. Kerron sitten miten "projekti" etenee.

16. maaliskuuta 2008

Raivareita

Aamustahan meidän piti lähteä mummoa virpomaan, mutta suunnitelmiin tuli muutos vanhemman pojan raivarin takia. Hän aamulla taas kiusasi pikkuveljeä, löi tyynyllä ja potki ja olin varoittanut jo, että viikkoraha lähtee jos hän jatkaa sitä. No homma jatkui ja viikkoraha lähti ja raivari tuli. Huuto oli kova ja sain taas pidellä häntä, ettei raavi minua naarmuille. Tosi koville otti taas rauhoittuminen ja pitkään siinä meni. Ei päästy myöskään ulos aamupäivällä, koska poika ei mennyt aamupissille, eikä hammaspesulle eikä vaihtanut vaatteita. Ajattelin, että jospa hän itse huomaisi, että olisi kiva mennä ulos. No hän huomasi sen vasta noin klo 16.00 ja olisi edelleen halunnut pitää pyjaman ulkovaatteiden alla. Kynnet leikattiin tosi lyhyeksi päiväunille mentäessä kun silloinkin sai hepulin.

Kyllä olisi hyvä noiden psykologien ja muiden tahojen joskus nähdä tuo meidän poika täällä kotona raivarin kourissa. Kun mikään ei auta, kaikki keinot tuntuu olevan kokeiltu, niin mitähän he ehdottaisivat. Tuntuu, että kukaan ei usko sitä mitä se on. Raskainta varmaan on juuri se, että yksin taistelet tämän asian kanssa, eikä tukea tule kuin muutamalta ihmiseltä jotka ymmärtävät tilanteen.

No, työviikko alkaa taas ja hieman muutakin ajateltavaa väkisin tulee. Väsyttää vaan jo valmiiksi.

15. maaliskuuta 2008

Pääsiäinen lähestyy

Pääsiäinen tuntuu tosiaan tulevan ja taas vauhdilla. Kaupat on täynnä vaikka minkälaisia pääsiäismunia lapsia houkuttelemassa. Uudenlaisia taitaa tulla joka vuosi ja nyt on paketteja, kolmen ja kuuden kappaleen pakkauksia. Ja kaikkia pitäisi saada, no muutamia ostetaan ja on jo syötykin ja huomenna kun käydään mummo virpomassa niin Kinderit on jo tilattu palkaksi. Kinderi on meillä muutenkin vakiokamaa joka lauantai karkkipäivän aloituksena.

Pääsiäisjuttuja on hieman tullu jo tehtyä, ovikoriste vanhaan pajusta tehtyyn kaaospunontakoriin, tulee työpaikan oveen.





Olen virkannut myös parit kanat Möhönasun ohjeella.

Äidilleni tein syntymäpäivälahjaksi kaulakorun makeanvedenhelmistä ja lasihelmistä. Lasihelmet ovat soikeita isoja ruskeita ja muut ovat makeanvedenhelmiä.

11. maaliskuuta 2008

Pojat kotona jälleen

Tänään hain pojat taas kotiin. Kylläpä oli kavereilla taas kovasti asiaa ja monenlaista juttua olis pitänyt kotona tehdä, mutta ilta on niin lyhyt. Ihmeteltiin uusia huonekaluja, joita olin hommannut, tietokonepöytä, isommalle pojalle koulupöytä ja yksi kulmahylly olohuoneeseen.

Ja sitten todellisuus iski jälleen, isommalla pojalla kuumetta! Ajattelin jo ettei tää voi olla totta ja taas. No maaliskuussa ei kukaan vielä ole ollutkaan kipeä. Kyllä mä luulen, että nää sairastelut johtuu osaks tästä elämäntilanteesta, kyllä ero on tosi rankkaa myös lapsille. Henkisesti lapset on myös varmaan aika "pihalla", eivätkä osaa pukea ajatuksiaan sanoiksi, kiukuttelevat vaan ja sairastavat. Taitaa tulla kaikenkaikkiaan rankka kevät jos kerran kuussa vähintään on joku sairaana. Itselläkin tuntuu voimat olevan taas aika vähissä. Jospa pääsiäinen vähän piristäisi, pitäisi vaan löytää jostain kaikki pääsiäiskoristeet. Olen ne johonkin pakannut enkä meinaa löytää. Palaillaan!

7. maaliskuuta 2008

Rankka päivä

Viikko taas takana ja rankan päivän ilta. Huomenaamulla onneksi saa nukkua pitkään. Koti on kyllä sellasessa sekamelskassa, ett pitäis myös siivota, mutta katotaan minä päivänä jaksaa.

Aamulla oli se psykologikäynti ja sekin oli aika rankka. Tuli niin syyllinen olo ja tuntui etten muka oo yrittäny parastani. Uhmakkuusteoriaani se ei oikein ottanu todesta vaan selitteli muuta. No seuraavan kerran minua ja poikaa kuvataan videolle ja sitten katsotaan miten minä toimin lapsen kanssa. No katsotaan sitten, mutta mulla sentään on tietoa ja kokemusta lasten kasvatuksesta ja ohjaamisesta jo työnikin puolesta. Alkoi taas tuntua siltä ettei mua oteta todesta ja taas saa hakata päätä seinään niin kuin aiemminkin. Masentavaa.

Sitten vielä illalla soitin exälle, että saisin jutella pojille ja kysellä kuulumisia. No se puheluhan oli taas sarjassamme todella ärsyttävä. Tai poikien kanssa oli kiva jutella ja kysellä kuulumisia, mutta exä sitten. Aina se on yhtä vaikeaa. Kyseli miksi soittelen ja kaikkee muuta p...aa. Kai se on kohta hommattava pojalle oma kännykkä että voi soitella lapselleen. Syksyllä viimestään kun poika aloittaa koulun. Tässäpä tätä tarinaa!

4. maaliskuuta 2008

Väsymystä pukkaa


Työviikko loman jälkeen on taas käynnistynyt ja väsyttää. Miten sitä taas tottuikaan nukkumaan poikien kanssa päiväunet lomalla ja nyt on kauheita vieroitusoireita kun ei saa nukkua päivällä. Tuntuu, että nyt ootan vaan viikonloppua ja sitä että saan nukkua rauhassa. Pojat lähtee huomenna isälleen, joten saan nukkua aamulla pitkään sitten viikonloppuna. Miten jaksan sinne asti!

Pienempi poika melkein itkeskeli äsken kun ei taaskaan halua lähteä isänsä luo. Äitiä on niin kova ikävä ja iskä ei oo ihana. Sitten on vaan sanottava, että kun iskä haluaa olla teidän kanssa niin sinne on vaan mentävä. Mitä muutakaan siinä voi, minäkin tarviin nyt todella sitä omaa aikaa, jotta jaksan taas olla poikien kanssa. Toisaalta juuri nyt on pari päivää menny paremmin ton vanhemman pojan kanssa, luulen, että siihen vaikuttaa aika paljon nää jatkuvat ravaamiset vanhan ja uuden kodin välillä. Sitten sitä painii omien ajatustensa ja syyllisyydentunteidensa kanssa ja yrittää jotenkin selvitä eteenpäin.

Tässä pari Dragon heads ukkelia iloksenne, korkeus n. 2,5 cm.

2. maaliskuuta 2008

Loma loppuu

Niin se vaan loma loppuu ja töihin on lähdettävä. Pojatkin narisi etteivät halua lähteä hoitoon. Vaikka koko viikko on taisteltu, niin silti kotona olis niin kiva olla. Tänään on ollut sellanen hengästyttävä päivä, kun vanhempi poika on koko ajan keksinyt uutta tekemistä vaikka entinen on pahasti kesken. Ei pysty kauaa keskittymään yhteen asiaan ja heti pitäis uutta juttua ruveta tekemään. Eikä mikään auta kun uutta PITÄÄ HETI päästä tekemään. Ei muut pysy tossa vauhdissa mukana. Ideoita tulee kun apteekin hyllyltä ja osa ihan kivoja ja hyviä mut kun ei voi kaikkea tehdä yhtäaikaa. Ihan voi huokaista kun on saanu ne nukkumaan. Mulle tulee itellekin ihan levoton olo tollasesta vouhkaamisesta. Saas nähdä miten levotonta on huomen illalla kun on oltu pitkästä aikaa (2 vk) taas hoidossa. Odotettavissa myrskyä melko suurella todennäköisyydellä.