29. joulukuuta 2008

Hamstereille kaappi

No joo, eihän meillä oikeita hamstereita ole, vaan tällaisia hamstraajaihmisiä vaan. Minä itse olen aikamoinen keräilijä ja vanhempi poika myös. Se siis tarkoittaa sitä, että tavaraa riittää. Saatiin siskoltani yksi kaappi lisää poikien huoneeseen ja se onkin sen verran iso, että alkaa tavaraa mahtumaan. Heräsi jo pieni epäilys, miten sen saan täytettyä, vai jääkö lie tyhjää tilaa. No se pelko taitaa olla turha meidän perheessä, nimittäin muutama kaappi pursuu tavaraa, joten uusikin kaappi varmasti täyttyy ja muualle tulee ehkä hetkeksi hieman väljempää.
Tänään sattui pienemmälle pojalle liukurimäessä pieni haaveri. Mäki on tosi jäinen, eli luistaa hienosti, mutta lähellä on pari puuta. Eli puuta päin tuli sitten laskettua, vaikka jarrutukset ja ohjaukset sujuivat hienosti, niin kerran sitten ei onnistunut. Vasen poski osui puuhun ja se on nyt naarmuilla ja turvoksissa. Onneksi ei mitään pahempaa sattunut. Ja juuri ehti samainen poski parantua, kun päiväkodin pihalla oli kaatunut jäiseen maahan.
Vuosi lähenee loppuaan, olisiko tilinteon paikka! Mitä tästä vuodesta jää käteen, onko vaakakupissa enemmän positiivista vai negatiivista. Olisi varmaan ihan hyvä miettiä mennyttä vuotta ja käydä asioita läpi, niin voisi sitten sen pohjalta lähteä tarpomaan uutta vuotta eteenpäin. Pitää varmaan lukea oman blogin jutut alusta tänne asti, siitähän saa jonkinlaisen kuvan omista mietteistään vuoden varrelta, vaikken ihan vuoden alusta tätä aloittanutkaan. Vielä kuitenkin tänä vuonna täällä piipahdan, joten toivotukset saa vielä odottaa.

1 kommentti:

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos, että seuraat blogiani, luen silloin tällöin sinun elämästäsi. Kirjoitat rehellisesti ja sinun tilanteeseesi on helppo samaistua. Olen kokenut myös tosi vaikeita vaiheita lasten kanssa eron jälkeen. Jotenkin on selvitty ja kaikki ollaan elossa.