Loman ihanuus alkaa todella tulla vasta nyt kunnolla esille, kun olen yksin kotona. Tämä on todellista hermolepoa ja minulle eräänlaista "retriittiä", kun saan olla aivan itsekseni omien ajatusteni kanssa. On ihanaa kun voi tehdä jotain hommaa ja jättää vehkeet levälleen ja jatkaa vaikka seuraavana päivänä, eikä kukaan mene sotkemaan mitään. Olen tehnyt koruja, maalaillut kiviä, selaillut lehtiä, käynyt kaupungilla ja vihdoin ja viimein (nyt rasti seinään) käynyt kävelylenkillä. Jospa nyt saisin sen kipinän siihenkin hommaan. Meinasin mennä uimaankin tuohon läheiselle rannalle, mutta siellä oli sen verran nuorisoa etten kuitenkaan viitsinyt. Joku toinen kerta sitten ja ainakin poikien kanssa kunhan ilmat lämpenee ja vedet myös.
Eilen kävin äitini ja hänen ystävättärensä kanssa kesäteatteriesityksessä. Olipa virkistävää katsoa harrastajateatteria. Siihen tuli oikein sellainen innostus, että on päästävä muulloinkin katsomaan harrastajateatteria. Onhan oikeassa teatterissakin kiva käydä, mutta tuollaisessa ei niin ammattimaisessa teatterissa on oma tunnelmansa. Jatkoa varmaan seuraa.
Tässä vielä pari kuvaa tuoreesta korutuotannosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti