25. kesäkuuta 2008

Masentavaa

Miten voikin olla aina yhtä masentavaa soittaa exälle. Tuntuu, että kaikki energia häviää johonkin ja alkaa ottaa päähän ihan todella. Huomautin hänelle pienemmän pojan päiväunista ja siitäkös alkoi kauhea kuulustelu ja utelu mun jutuista. Vanhojen juttujen kaivelu alkoi taas ja minä yritän vaan kiusaa tehdä hänelle ja vaikeuttaa hänen elämäänsä. Mulla ei sais olla lomaakaan kun hänellä ei sitä ole niin paljon. Alkoi kysellä, että oonko taas sairaslomalla. Enpä kerro sille mitään. Mullahan on enemmän vuosilomaa kun sillä ja palkatonta lomaa oon ottanut myös. Muttei niitä sille tarvii kertoa. Haluan, että pojilla on kunnon pitkä kesäloma ja mulla ittelläni myös. Onneksi ei sentään tarvii päivittäin olla exän kanssa tekemisissä, se olis tosi rasittavaa ja kuluttavaa. Sitten kun nokakkain nähdään, niin se ei sano mitään. Puhelimessa tulee juttua, tai sitten se oli hieman maistissaan.
No vapaaviikonloppuna koitan unohtaa ankeat asiat. Lähden käymään Ylämaalla jalokivimessuilla. Ja tietysti nautin muutenkin elosta ja olosta ihanasti yksin.

Ei kommentteja: