Rankkaa

Miten tämä elämä taas voikin olla näin vaikeaa. Vanhemman pojan kanssa taistelut on vienyt multa taas mehut ihan täysin. Voi olla etten jaksa enää monta päivää ilman sairaslomaa. Alan tosissani itsekin huolestua jo meidän molempien käytöksestä. Olen varmaan jo kolme vuotta yrittänyt saada apua pojalle ja itselleni, mutta näin vaan jatkuu, että saadaan olla ihan omillamme. Miten noille tutkiville tahoille pitäisi asiat kertoa, että jotain tapahtuu? Pakko varmaan tehdä se lastensuojeluilmoitus omasta lapsesta, kun ei muu kai auta. Saadaan vielä sekin puoli mukaan tähän soppaan. Pikkuveli alkaa nimittäin olla aikamoisessa vaaravyöhykkeessä isomman taholta. Tilanne vaan pahenee koko ajan. En voi vaan katsella vierestä. Yritän suojella pienempää parhaani mukaan, mutta joka hetki en voi olla poikien välissä suojakilpenä. Ja isänsä luona ollessaan tilanne voi olla vielä pahempi, vaikka exä ei sitä tunnusta. Hän ei varmaan näe sitä minkälaista se on.
Multa on keinot loppu, mä heitän hanskat tiskiin. Hoitakoon joku muu, mä en jaksa.