Jumppaa JEE

Tänään oli sitten se meidän ensimmäinen jumppa pienemmän pojan kanssa. Ja kyllä hän olikin innoissaan. Oli ihanaa juosta isoa salia päästä päähän ja tehdä erilaisia juttuja äidin kanssa. Jumppa oli aivan liian lyhyt pojan mielestä, äidin mielestä kyllä just sopiva tällä kunnolla. Hiki tuli. Ihana katsoa poikaa kun hän nauttii. Yksi itku tuli kun ohjaaja kyseli, onko kenelläkään herneallergiaa. Poika ei oikein ymmärtänyt koko asiaa ja kyseli siitä monta kertaa. Taitaa olla joku vaihe menossa, että kaikki sairaudet ja taudit pelottaa, varsinkin kun ei ymmärrä asiasta tarpeeksi. Jonkunlaiset hernepussit kyllä aion meille tehdä.
Tänään on ollut vanhemmalla pojalla harvinaisen hyvä päivä, vaikka jouduimme käymään labrassa antamassa pissanäytteen. Kirvelee pissatessa. Huomenna varmaan sitten lääkäriin. Huomenna on sitten myös pojan asioissa palaveri eri tahojen kanssa. Meitä on siellä miettimässä ainakin kuusi henkeä. Ja mulle ei enää riitä se, että sanotaan pojan uhmailun ja väkivaltaisuuden olevan sisarkateutta ja mustasukkaisuutta. Että pitäis antaa kahdenkeskistä aikaa, hellyyttä ja rakkautta ja aikuisen olla rauhallinen. Nyt täytyy tapahtua jotain konkreettista, muuten olen sitä mieltä, että pienemmän pojan kohtelu on lastensuojelullinen asia.