Joulun lähestyessä näköjään harvenee täällä blogistaniassakin käynnit. Tuntuu, ettei ole kiire, mutta tekemistä kyllä riittää. Sain tänään joulukortit kirjoitettua, huom. kirjoitettua, en TEHTYÄ! Päätin nyt luopua korttien tekemisestä, kun muutenkin on niin paljon hommaa, enkä haluaisi stressata itseäni enää yhtään enempää. Olen yrittänyt monta kertaa saada korttien aloitusta edes käyntiin, mutta kun ei niin ei. Ehkä ensi jouluna sitten taas.
Virkkausta olen harrastanut edelleen ja pikkuinen mustekala on syntynyt. Myös pöllöäiti isommalle pojalle on valmis. Tarjosin sitä ensin pienemmälle pojalle isäksi, mutta oli kuulemma hassun näköinen ja pitäisi olla karvainen kokonaan. Joten nyt on tulossa täyskarvainen pöllöisä pienemmälle pojalle ja "marakatti" yhdelle työkaverille. Karvapöllöt kuvaan kunhan toinen valmistuu ja toinen palaa kotiin. Sitten on isommalla pojalla jo listalla seuraavat toiveet, joten virkkaus jatkuu edelleen ja kivaahan se onkin.
Nyt olen viikonlopun itsekseni sunnuntai-iltapäivään asti, jolloin isompi poika palaa kotiin. Tuntuu, että täytyykin saada ladattua akkuja ihan rauhassa. Alkaa olla jo aika lailla loman tarpeessa. Välillä ihmettelen, miten kaikki voi olla niin uuvuttavaa. Varsinkin työ, kun se on ihmisten kanssa tehtävää ja sitten myös omien lasten kanssa oleminen uuvuttaa. Ja kun se uuvuttaa, niin asia ahdistaa. Muihin sosiaalisiin kontakteihin ei ole minkäänlaisia voimia. Joten mielellään ottaisin sen erakkomökin edelleen ja lähtisin sinne jos vaan voisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti