Joulukuu

Joulukuun pitäisi olla iloinen ja odotusta täynnä oleva kuukausi. Silloin koristellaan kotia ja leivotaan hyvää. Mietitään joululahjoja läheisille ja sitten viimein päästään nauttimaan joulusta. Meillä se taitaa vaan olla kaikkea muuta. Eilen leivottiin pipareita poikien kanssa. Päätin jo heti kättelyssä, että otan heidät leipomaan yksi kerrallaan. Sillä lailla se onnistui. Muuten olisi ollut heti tappelu käynnissä jostain asiasta. Toissapäivänä vanhempi poika raapi pienemmän otsan naarmuille, kun pienempi otti kaapista kassakoneen ja aikoi ruveta leikkimään sillä. Ei kuulema saa leikkiä "vauvaleluilla". Muuta syytä ei ollut. Ja vanhemman pojan on PAKKO lyödä pienempää jos pienempi sanoo jotain mistä vanhempi ei pidä. Ja se voi olla ihan mitä tahansa. Tänään taas oli raivarin paikka, kun estin vanhemman käyvän pienemmän kimppuun. Hän halusi lyödä pienempää turpaan, koska pienempi oli muka löynyt häntä viime viikolla. Masentaa ja väsyttää tämä taistelu taas.
Töissäkin on omat ongelmansa, niin kuin siellä aina on jotain mikä rassaa. Tuntuu ettei energiaa olisi mihinkään. Ei kotiin eikä töihin. Mitähän taas tekisi? Kai sitä vaan sinnittelee kaksi viikkoa, sitten onkin pitkä loma. Olen ottanut vuosilomaa ja kaikenlaisia muita vapaita joulun ja uuden vuoden yhteyteen, joten vapaapäiviä tulee yhteensä 18. Onneksi tulee kunnon katko taas.