Olen saanut ulko-oveen uuden talvisen ja jouluisen ovikoristeen. Ostin jo aikoja sitten kaksi luistelevaa lumiukkoa jostain alennusmyynnistä. Jonkun aikaa suunnitelma ja idea muhi mielessä ja vihdoin sain toteutuksen myös aikaiseksi. Tulokseen olen ainakin itse tyytyväinen ja äitinikin luuli, että olen ostanut tuon ovikoristeen.
Eilen äitini haki vanhemman pojan iltapäiväkerhosta. Sillä yritettiin välttää pojan nälkäraivari kotiintullessa. Ei vaan onnistunut, koska he olivat olleet pitkään ulkona, eikä syömistä ollut mennyt tarpeeksi. Vaikka heti annoin ruokaa pojalle ja hän söikin, niin raivari tuli silti. Ilmeisesti nälkä oli sitten jo niin kova, ettei hillinnästä ollut tietoakaan. Pienempi olisi saanut taas turpiinsa ellen olisi estänyt. Sain taas istua pojan päällä ja rauhoitella häntä pitkään, ennen kuin tilanne laukesi. Äitini kysyi, että onko teillä tällaista joka ilta. Onneksi kuitenkin sain vastata, ettei ole.
Tänään ei olla päästy ulos aamupäivällä ollenkaan. Vanhempi poika ei ole suostunut tulemaan vessaan pissille, hampaan pesulle eikä pukemaan. Pyjamassa leikki kai sujuu mukavammin. Tietysti välillä on mukava viettää pyjamapäivääkin, mutta voi olla, että kohta tuleekin mieleen uloslähtö. Ruoka-aika on kohta, joten ulkoilu jää väliin. Onneksi leikki tuntuu toistaiseksi sujuvan hyvin. Koko ajan kuitenkin täytyy kuulostella milloin tunnelma muuttuu.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti