Tämä satu on varmaan monille tuttu. Minä olen jopa näytellyt sitä lapsille ja ollut itse kissan roolissa. Onneksi nyt en tehnyt kenellekään toiselle näitä lapasia, joista tulee kenties se tuluskukkaro tai jotain muuta. Toimin huovutuksessa aivan ohjeen mukaan, mutta en saanut lapasista itselleni sopivia, eikä niitä tarvitse uudelleenkaan huovuttaa, niin kuin ohjeessa kehotettiin jos eivät huovu tarpeeksi. Tässä siis hyvä esimerkki siitä, miten huovutus on yllätyksellistä, varsinkin tuo koneessa huovuttaminen. Lapasista tuli siis lapsen kokoa, paitsi että ne taitavat olla niin jäykät, ettei niitä lapsi voi käyttää. Tuo hiiri tuossa sadussa oli hyvä esimerkki tuunaajasta, joka aina keksii uutta jos yksi homma menee pieleen. Kai minunkin täytyy tuunata tai ainakin yrittää tuunata noista lapasista jotain.... joskus. Ihan heti en ala uusiakaan neulomaan vaan taidan taas enemmän keskittyä tuohon virkkaukseen. Tässä nämä onnettomat lapaset teillekin nähtäväksi, saa nauraa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti