Sekavaa

Olo on taas sekavanlainen. Välillä voi olla parempi päivä ja välillä taas aivan kamalan uuvuttava. Tiistai-iltana meillä taas koettiin yksi raivari, ilmeisesti väsymyksestä ja erilaisesta päivästä johtuen. Välillä mietityttää pojan kunto ja terveys, jos illalla väsyttää jo 19.00 aikoihin ihan mahdottomasti. Täytyy taas muistaa vitamiinin antaminen, se on unohtunut viime aikoina. Poika kun ei suostu syömään oikein mitään kasviksia eikä hedelmiäkään. Onneksi kohta on loma, niin saavat lapsetkin levätä. Minullehan se tietysti on raskaampaa, kun pojat on koko ajan tässä läsnä viikon verran.

Katsotaan mitä apuja meille saadaan, kun huomenna on heti aamusta yhteistapaaminen eri tahojen kanssa. Kovin suurin odotuksin sinne en ole menossa, pessimisti nostaa päätään kaikkien niiden edellisten huonojen kokemusten perusteella. Nyt minulla on sentään vähän tukijoukkoja siellä mukana, äitini tulee mukaan ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka luona olen käynyt juttelemassa. En ole ihan yksin taas kaikkia muita vastaan.

Tänään tein yhden vähän ehkä turhan hankinnan. Minullahan on jo digikamera, mutta nyt ostin toisen. Oli niin hyvä tarjous laadukkaasta kamerasta, etten voinut olla ostamatta sitä. Ajatelkaa nyt: 229 euron kamera maksoi vain 99,90! Vielä en ole purkanut sitä edes laatikosta, mutta ehtii vielä. Myöhemmin sitten näkee oliko hankinta turha vai hyvä.