Tässä on vielä hieman aikaa äitienpäivään, enkä edelleenkään ole stressaantunut siitä. Siskoni nimittäin soitti minulle tänään ja kysyi, että olenko stressaantunut äitienpäivästä. Hän ilmeisesti hieman oli, koska oli vielä etsimässä lahjaa meidän äidille. Minulla on ollut lahja jo pitemmän aikaa valmiina. Tein hänelle kirjanmerkin, helmijuttuja tietenkin.
Äitienpäiväkakkua meillä ei huomenna ole, mutta leivoin mokkapaloja. Ne ainakin ovat poikien herkkua ja tykkään niistä itsekin. Koitan vaan olla syömättä niitä kovin paljoa, koska maanantaina aloitin kevyemmän linjan ruokailussa. Jospa vaikka keventyisi itsekin. Vaaka nimittäin valittaa sellasilla luvuilla, ettei näin voi jatkua. Vihdoin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa laihdutuksen. Edetään pikkuhiljaa ja katsotaan miten homma etenee. Päätös on kuitenkin tehty ja siinä aion pysyäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti