4. toukokuuta 2009

Mitähän tekis

tällaisista löydöistä. Suunnitelmia vähän on, mutta katsotaan miten ne saa toteutettua. Nuo ovat siis osa kirpputorilöydöistäni. Jääkaappimagneetteja vähän, korujakin ehkä. Parasta on se, että kotona on monenlaista materiaalia, joista voi sitten ruveta suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikenlaista. Se on ikävää, jos ideaa pukkaa, eikä juuri siihen tarvittavaa matskua löydykään mistään.
Pojan kanssa käytiin iltasella vähän pyöräilemässä. Retki oli välillä hieman vaivalloinen. Heti alussa tietysti minun pyörän kumit piti pumpata, kun en tänä keväänä vielä ollut sillä ajellut. Sitten matkan varrella ja varsinkin paluumatkalla pojan pyörä vikisi ja vinkui inhottavasti. Etujarrupalat ottivat renkaaseen kiinni. Yritin niitä säätää ja ne menivät vaan pahemmaksi. Onneksi eräs ystävällinen herrasmies pysähtyi meitä auttamaan ja saatiin jatkaa matkaa ilman kitinöitä. Onneksi vielä löytyy ihmisiä, jotka pyyteettömästi auttavat toisia ja tarjoavat apuaan ihan itse. Siitä tuli hyvä mieli.
Nyt ilma tuntuu viilenevän ja taitaa sataakin hieman. Huomenna ilmeisesti joutuu laittamaan sukat ja kengät, jos näin viileänä ilma pysyy. Olisi se mukavampaa jos aurinko paistaisi, mutta ei sille mitään voi jos sataa. Sitähän sanotaan, että sade tuo onnea häissä, mutta miten se on syntymäpäivänä. Minäkin taas vanhenen vuodella, noin vain yhtäkkiä. Ei kyllä uskois, siis jos ajatuksia välillä miettii. Ulkonäkö kyllä alkaa varmaan jo kohta näyttääkin ikävuosien mukaiselta. Tai vaikeaahan se itse on sanoa.

Ei kommentteja: