Loma vähenee, työt lähenee

Niinpä on kohta loma puolessa välissä. No mullahan nyt on tavallista pitempi loma, mutta koko ajan se vaan vähenee. Tämän viikon jälkeen menen viikoksi töihin ja pojat on isällään kokonaisen viikon. Sitten jatkan vielä lomaa koulujen alkuun asti. Tänään kävin työpaikalla kattomassa onko tullu jo päätöstä siitä mun kuuden tunnin työpäivästä, mutta ei ollut tullut. Sitten voin anoa kelalta osittaista hoitorahaa. Eihän se ole kun 70 e, mutta parempi sekin kun ei mitään. Palkka pienenee kuitenkin paljon enemmän. Mutta toivon, että siitä on meille kaikille iloa ja hyötyä, että teen lyhyempää päivää.

Huomenaamulla pojat tulee kotiin. Siis aamulla klo 7.00. Yritin exälle sanoo, ett pojat vois tulla jo nyt illalla, mut ei käyny vaikka sanoin, ett exänkin olis helpompi aamulla lähtee töihin. Sanoi edes laittavansa pojat illalla ajoissa nukkumaan. Toivottavasti laittaa. Tästä varmaan huomaa tästä mun tekstistä etten oikein luota exän toimiin poikien kanssa. Niinhän se on. Vaikee on uskoo ett se pärjäis poikien kanssa ihan ok, kun ei oikein aikoinaan osallistunut mihinkään lastenhoitoon, ainakaan pyytämättä. Vaikka pakkohan sen on oppia asioita nyt kun se joutuu hoitamaan ne itse. Minä, ylivastuullinen vanhempi, en ole enää huolehtimassa. Nyt saa se alivastuullinen ottaa vastuun itse. Jospa exä kasvais vähän aikuisemmaks. Liekö utopiaa?

Poikia odottaa tuliaiset sieltä messuilta ja tässä on kuva siitä ametistionkalon palasta.

Terveisiä jalokivimessuilta

Kävin siellä Ylämaan jalokivimessuilla. Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa, ei oikein tiennyt mistä olisi aloittanut ja ottaisiko tuon vai tuon toisen. Rahaa meni, mutta kaikkea kaunista ja mukavaa löytyi. Ostin simpukankuorihelmiä, makeanvedenhelmiä ja muutamia nauhoja kivihelmiä. Pojille tietysti toin tuliaisia monenlaisia, niitä ei vain voi kaikkia antaa kerralla. Isompi poika on pitkään halunnut ametistionkaloa ja ostinkin sellaisen palan, en tietysti kokonaista tai edes puolikasta, mutta suht ison palan kuitenkin. Sitriiniä, vuorikidettä, hiomatonta smaragdia ja fossiileja. Isompi poika on tosi kiinnostunut kivistä ja jalokivistä varsinkin, joten ehkä ensi vuonna voisi pojatkin ottaa messuille mukaan. Tilasin yhden kirjankin, jossa on eri kivilaaduista ja niiden tunnistamisesta. Voidaan ruveta opiskelemaan kivilajeja. Ihan hyvä kiinnostuksen kohde, luonnosta löytyy materiaalia.

Olen tehnyt vähän helmitöitä, kännykkäkoruiksi hämähäkkejä ja sammakoita. Kivoja pieniä helmitöitä, jotka valmistuu suht nopeasti ja ovat helppoja ja kivoja tehdä.

Yksin

No nyt olen taas yksin kotona. Aluksi se tuntui taas oudolta ja aika ahdistavaltakin, mutta nyt jo tähän aikaan olo on ihan ok. Ei vaan nukuta yhtään, joten vielä istahdin tähän koneen ääreen ja sain lisättyä blogiini kalenterin ja jotain kai riipustan tännekin. Tuntuu jännältä, että olen niin jäänyt koukkuun tähän blogihommaan, kun vielä vuosi sitten en tiennyt blogeista yhtään mitään. Tästä on tullut eräänlainen ystävä, jolle voi kertoa huoliaan ja ilojaan. Ja on ollut ihan kiva huomata, että joku jopa käy lukemassakin näitä mun juttuja. Itse minusta on kiva käydä katselemassa toisten blogeja, sieltä löytyy kohtalotovereita, kivoja ideoita, ajatuksia ja paljon muuta kivaa ja tietysti lisää juttuja omaan blogiin, kuten tuo kalenteri. Tuo sopii minusta minulle hyvin, koska työssäni saan/joudun muuntautua hyvin monenlaiseen rooliin. Olen saanut olla pelle, noita, juontaja, ohjaaja, teknikko, tietoteknikko ja vaikka mitä. Nyt on mukavaa olla lomalla vain äidin ja naisen roolissa. Tietysti on vielä eronnut nainen ja sinkku, vai olisiko uusiosinkku, mutta niitä rooleja en niinkään ajattele toteuttavani.

Koruhommat on taas levällään pitkin olohuoneen pöytää ja muutaman sain valmiiksi tuossa telkkua katellessa. Vielä en niitä kuvaillut, mutta joku vanhempi juttu tähän lopuksi.

Masentavaa

Miten voikin olla aina yhtä masentavaa soittaa exälle. Tuntuu, että kaikki energia häviää johonkin ja alkaa ottaa päähän ihan todella. Huomautin hänelle pienemmän pojan päiväunista ja siitäkös alkoi kauhea kuulustelu ja utelu mun jutuista. Vanhojen juttujen kaivelu alkoi taas ja minä yritän vaan kiusaa tehdä hänelle ja vaikeuttaa hänen elämäänsä. Mulla ei sais olla lomaakaan kun hänellä ei sitä ole niin paljon. Alkoi kysellä, että oonko taas sairaslomalla. Enpä kerro sille mitään. Mullahan on enemmän vuosilomaa kun sillä ja palkatonta lomaa oon ottanut myös. Muttei niitä sille tarvii kertoa. Haluan, että pojilla on kunnon pitkä kesäloma ja mulla ittelläni myös. Onneksi ei sentään tarvii päivittäin olla exän kanssa tekemisissä, se olis tosi rasittavaa ja kuluttavaa. Sitten kun nokakkain nähdään, niin se ei sano mitään. Puhelimessa tulee juttua, tai sitten se oli hieman maistissaan.
No vapaaviikonloppuna koitan unohtaa ankeat asiat. Lähden käymään Ylämaalla jalokivimessuilla. Ja tietysti nautin muutenkin elosta ja olosta ihanasti yksin.

Rauhallinen päivä

Tänään on ollut tosi rauhallinen päivä, kun isompi poika on ollut mummon luona ja jäi sinne vielä yöksi. Pikku kaverin kanssa on vaan oltu kotona ja touhuiltu hissukseen kaikkee. Ei ole ollut väittelyä, riitelyä, satuttamista ja jatkuvaa puhetta. Ajattelinkin, että voisin antaa isomman pojan olla isänsä luona vähän enemmän hänen lomansa aikana kun on sovittu. Molemmat lapset saisivat yksilöllistä huomiota. Katsotaan nyt miten asia edistyy. Viimeksi kun pojat olivat isällään, hänen äitinsä hoiti poikia kolmena päivänä ja päiväunet jäi nukkumatta pienemmältäkin ja ruokailunkin kanssa oli vähän niin ja näin. Eli kun exällä ei ole vielä lomaa, hänen äitinsä hoitaa poikia. Olen sanonut etteivät pojat tarvitse kesällä hoitoa päivähoidossa, koska mulla on lomaa. Täytyy nyt keskustella tuosta hoito asiasta exän kanssa. En ole tyytyväinen hänen äitinsä toimiin, koska pienempi tarvitsee ehdottomasti päiväunet ja ruokaa tietysti molemmat.

Koruja en ole tehnyt, kuin muutaman kännykkäkorun, hämähäkkejä ja sammakon. Pojatkin innostuivat tekemään kännykkäkoruja, mennään yhdessä heinäkuussa niitä myymään. Pitäisi kuvata niitä, mutta ehkä viikonloppuna. Nyt laitan tähän muutaman kuvan viimeksi tekemistäni koruista.

Juhannusjuhlaa

Iloista ja aurinkoista juhannusjuhlaa kaikille. Nauttikaa läheistenne seurasta ja luonnosta jos olette luonnon helmassa.

Ruokaa ja sadetta

Vanhemman pojan kanssa täytyy olla tosi tarkkana sen syömisten kanssa. Nyt kun pojat tulivat isänsä luota se on jotenkin taas korostunut tai sitten he eivät ole saaneet tarpeeksi ruokaa siellä. Heti kun pojalla on hieman nälkä tai verensokeri ilmeisesti laskee liian alas, hän alkaa hermostua ja konflikteja syntyy. Silloin pitäisi heti olla leipä tai jotain muuta valmiina ennen kuin ruoka valmistuu. Ja ilmeisesti pitäisi hieman lyhentää noita "ruokkimisvälejä" vielä. Tai lisätä pikku välipaloja ruokailujen välille. Sitten kun poika on saanut mahansa täyteen, olo on aivan erilainen. Poika ei vielä itse oikein osaa tunnistaa sitä nälän tunnetta, joten se vielä vaikeuttaa tilannetta. Tällaisia herkkuja olen maalannut meille parvekkeelle koristeeksi.Parveke on ollut tänään jonkun verran käytössä kun ei ole satanut. Eilen illalla satoi taas niin kovasti, että parveke lainehti jälleen. Täytyy ilmeisesti soittaa "talonmiehille", että putsaisivat viimein nuo räystäskourut tuolta katonrajasta, koska kaikki vesi tulee niiden yli ja roiskuu meidän parvekkeelle. Koko ajan saa olla pelastamassa kukkia ja mattoja vedenpaisumukselta. Tässä vielä vähän parvekkeeni rekvisiittaa, korukuvia myöhemmin.

Ääni maassa

Mulla on ollut kurkku kipeä jo jonkun aikaa ja nyt pari päivää ääni on ollu aika möreä. Kitalakea kutittaa, joten kaikki heinänuhan alkamisoireet on todettu. Olen syönyt kyllä allergialääkkeitä koko talven silmäoireiden takia, jotka tulee työpaikalla. Nyt kuitenkin vaikka olen lääkkeiden määrää lisännyt, oireet pakkaa päälle. Toivottavasti tilanne tasaantuu, koska mikään ei ole niin inhottavaa kuin kitalaen kutina. Siihen ei auta raapiminen, eikä mikään.

Olen edelleen nauttinut rauhasta ja tehnyt lisää koruja. Rannekoruja syntyi muutamia ja makeanvedenhelmistä kaulakoru, joka on kuvassa ekana.

Korvakoruja, kännykkäkoruja ja rannekoruja on kiva tehdä, kun ne valmistuu niin nopeasti.

Nyt voikin tulla pieni tauko taas korujen teossa huomisesta iltapäivästä eteenpäin kun pojat tulee kotiin. Huomenna kuitenkin vielä pitäisi ehtiä tekemään muutama tilaustyö ennen poikien tuloa, koska lupasin toimituksen ennen juhannusta.

Tässäpä tällainen korupläjäys tällä kertaa. Huomasin, että muokatessa korujen tai siis oikeastaan kuvien laatu heikkenee, koska kannattaa pienentää kuvia, ettei sivun avautuminen kestä kauhean kauan. Ajattelin kuitenkin, että pitää taas vähän koittaa tuota kuvien muokkausta, ettei vaan pääse unohtumaan.

Kotona on kiva olla

Joskus joku sanoi minulle, että pitäisi lähteä ihmisten ilmoille ja vähän viihteelle. No saan aina selitellä, että ei kiinnosta, että haluan olla kotona. Kun vielä olin exän kanssa, en ollut juuri koskaan yksin kotona. Nyt nautin suunnattomasti siitä, että saan olla yksin kotona. Minulla ainakin riittää tekemistä täällä kotona ihan vaikka välillä muille jakaa. Varmasti sitten jos en enää keksi tekemistä lähdenkin jonnekin, mutta vielä sitä hetkeä ei ole tullut, enkä usko, että kovin pian tuleekaan. Onko se niin ihmeellistä jos ihminen nauttii omasta seurastaan, taidan olla hieman erakoitumiseen taipuvainen, ainakin välillä.

Koruja olen tehnyt edelleen, lähinnä korvakoruja ja kännykkäkoruja, mutta en nyt niitä ruvennut kuvaamaan. Yhden kaulakorunkin tein tänään melkein valmiiksi ja monta on suunnitteilla. Nyt pitää vaan ootella tilausta tulevaksi, kun osa materiaaleista loppui.

Suunnittelin tänään vähän missä kaikissa paikoissa voitaisiin poikien kanssa käydä. Tässä ihan kotikaupungissa ja lähistöllä on monta paikkaa missä voisi poikien kanssa käydä tutustumassa. Pikkuinen risteilykin tuossa sisävesistössä olisi pojista varmaan kova juttu. Se täytyy toteuttaa heti kun ilmat sallii, ettei vaan jää tekemättä. On useamman vuoden ollut jo mielessä, mutta jäänyt vaan aina.

Ei ihan näin isolla laivalla, mutta kuitenkin luulen, että se on pojille elämys.

Loman ihanuus

Loman ihanuus alkaa todella tulla vasta nyt kunnolla esille, kun olen yksin kotona. Tämä on todellista hermolepoa ja minulle eräänlaista "retriittiä", kun saan olla aivan itsekseni omien ajatusteni kanssa. On ihanaa kun voi tehdä jotain hommaa ja jättää vehkeet levälleen ja jatkaa vaikka seuraavana päivänä, eikä kukaan mene sotkemaan mitään. Olen tehnyt koruja, maalaillut kiviä, selaillut lehtiä, käynyt kaupungilla ja vihdoin ja viimein (nyt rasti seinään) käynyt kävelylenkillä. Jospa nyt saisin sen kipinän siihenkin hommaan. Meinasin mennä uimaankin tuohon läheiselle rannalle, mutta siellä oli sen verran nuorisoa etten kuitenkaan viitsinyt. Joku toinen kerta sitten ja ainakin poikien kanssa kunhan ilmat lämpenee ja vedet myös.

Eilen kävin äitini ja hänen ystävättärensä kanssa kesäteatteriesityksessä. Olipa virkistävää katsoa harrastajateatteria. Siihen tuli oikein sellainen innostus, että on päästävä muulloinkin katsomaan harrastajateatteria. Onhan oikeassa teatterissakin kiva käydä, mutta tuollaisessa ei niin ammattimaisessa teatterissa on oma tunnelmansa. Jatkoa varmaan seuraa.

Tässä vielä pari kuvaa tuoreesta korutuotannosta.

Vaikea eronhetki

Pojat lähtivät taas isänsä luo. Kävin saattelemassa pojat exän uuteen kotiin. Se on minun asunnoltani parin korttelin päässä. Miten tuntuikaan vaikealta jättää poikia sinne, pienempi just tänään meinas itkeä sitä, kun iskä ei enää asu siellä entisessä kodissa. Hän ei muistakaan muuta kotia kuin sen, koska muutti sinne yksi vuotiaana.

Isommalle pojalle ostettiin sitten tänään se kauan odotettu PUHELIN. Ajattelin, että onpahan aikaa harjoitella sen käyttöä kunnolla ennen kuin koulu alkaa. Kyllä hän olikin ylpeä siitä. Toivottavasti se pysyy ehjänä eikä häviä ennen syksyä. Se hyvä puoli siinä on myös, että voin nyt soitella pojille suoraan ja pojat minulle jos asiaa on. Exä ei oo antanu kuulema soittaa, vaikka asiaa olis ollu.

Nyt pääsen taas rauhassa korujen kimppuun, monta ideaa on muhinut mielessä, muttei oo ollu aikaa niiden toteuttamiseen. Olis kyllä monta muutakin hommaa niin kuin yleensä, mut katsotaan nyt mistä aloitetaan. Tässä yksi aiemmin tekemäni korusetti, jolla osallistuin yhteen kilpailuun. En voittanut. Tein korun itselleni, pidän siitä kovasti, siinä on makeanvedenhelmiä ja pronssiset koruosat.

Haaveissa vain

Kävimme poikien kanssa yhdessä puistossa, jossa on erilaisia pikku alueita ja niissä erilaisia piharakenteita ja istutuksia. Siellä oli paljon kauniita kukkaistutuksia, suihkulähteitä, kivielementtejä ja pajujuttuja. Oli tehty pajutunneleita, jossa pojat tykkäs juoksennella, erilaisia pajuaitoja ym.

Todella paljon kaunista katseltavaa. Vanhempaa poikaa kiehtoi kovasti sellainen iso ruukku, joka oli "kaatunut" ja siitä oli valunut hiekkaa ja lasinpaloja maahan. Sieltä hiekan ja lasin seasta kasvoi erilaisia mehikasveja. Se olikin kaunis ja erikoinen teos.

Noita sinisiä lasin paloja poika olisi halunnut ottaa mukaansa ja annoinkin pari ihan pientä ottaa. Kumma kun lasin palat ja kivet on parhaimpia aarteita mitä voi olla. Tietysti korukivet vielä vie niistäkin voiton.

Tämän päivän on ollut tosi kylmä ja on satanut iltaan asti. Ei paljoa ole huvittanut ulos nenäänsä pistää, mutta pojat vaatii ja tarvitsee tietyn määrän ulkoilua, joten ulkona on käyty pariin otteeseen. Etsimässä aarteita, eli kiviä ja lasinpaloja. Rahaakin löytyi pari kolikkoa ja muutama pikku lelu. Meillehän sitä roinaa mahtuu, entisetkin on sellasessa sotkussa ettei paremmasta väliä. Pitää koittaa vähän järjestellä niitäkin tässä loman aikana. Pojat kysyy vähän väliä, että missä se ja se lelu tai tavara on ja munhan se pitäisi tietysti tietää!

Satoi tosiaan niin paljon, että parveke lainehti. Katon reunalla oleva ränni on täynnä oksia ja muuta roskaa, niin että kaikki vedet roisku meidän parvekkeelle. Piti käydä aamulla pelastamassa orvokit hukkumiselta. Pari mattoa on siellä nyt ihan märkinä, enkä tiedä kannattaako niitä vielä ripustella kuivumaan siellä, koska kai se huomennakin sataa. Odotellaan aurinkoisempia ilmoja.

Loma alkoi

Nyt se kauan kaivattu loma on alkanut ja ulkona sataa vettä. No eipä se haittaa, kivaa loma on silti. Töissäkin sain kaikki työt tehtyä loppuun, vaikka muutama juttu olikin jo usean kuukauden maannut odottamassa tekijäänsä.
Pojilla oli molemmilla viimeiset päivät hoitopaikoissaan. Vanhempihan lähtee syksyllä kouluun ja nuorempi päiväkotiin perhepäivähoidosta. Isot muutokset molemmilla edessä. Ilmankos vanhemmalla pojalla oli taas raivaria ja suuttumusta koko illan. Hän ei oikein taida kestää muutoksia ja se näkyy sitten raivoamisena. Tänään jaksoin sitä aika hyvin, mutta joskus meinaan raivota itsekin. Sääliksi käy pikkupoika, koska hän saa usein osansa isomman raivosta, kun en aina ehdi väliin. Mutta tänään vanhempi poika sentään pyysi meiltä molemmilta anteeksi suhteellisen helposti, kun sekin on joskus tosi vaikeaa.
Yritän nauttia lomasta kaikesta huolimatta ja onhan minulla aina välillä ihan ommoo lommookin, eli ihan saan olla itsekseni välillä. Kertoilen lomatunnelmista kyllä täälläkin.

Kesäflunssaa

Pojat tulivat siis kotiin isänsä luota eilisaamulla. Illalla koittelin pienemmän otsaa ja kuumettahan oli pikkusen. Myös nuhaa ja yskää. Joten mummo pääsee taas hoitelemaan pienempää, kun mä menen vielä huomiseksi ja perjantaiksi töihin. Sitten alkaa se kauan odotettu loma! Kyllä pojatkin on sitä oottanu, se on kaikkein hauskinta kun ei tarvii aamulla lähtee mihinkään vaan saa leikkiä kotona.

Perjantaina olisi talon loppukaupanteko, eli sit ois omaisuus jaettu lopullisesti. Exäkin on jo kertonut, mihin muuttaa. Aika lähelle meitä, lasten kannalta se on hyvä asia ja minä koitan jotenkin sietää sitä.

Koruja olen tosiaan tehnyt tilauksesta jonkun verran ja melkein kaikki on kerinny lähtee tilaajalle, ennen kuin olen muistanut kuvata niitä. Tässä pari otosta. Ekassa on simpukankuorihelmiä ja toisessa lasihelmiä.

Ostoksia ja matkailua

Kävin jälleen kirpputorilla ja löysin pojille housuja, alkaa olla vanhempi poika siinä iässä, että polvet kuluu puhki tosi nopeesti kaikista housuista. Olen ostanut myös verhokankaan olohuoneeseen, eri asia vaan milloin ehdin ompelemaan ne. Eteiseen ostin arkkupenkin, istuimeksi ja säilytykseen. Sen uumeniin saa kätkettyä vaikka mitä. Se pitää vaan kasata, ehkä huomenna. Muutakin pientä juttua ostelin ja itselleni ihme kyllä löysin kesäpuseroita useamman. Yleensä mun on vaikee löytää itelleni mitään mut nyt onnisti, ei kyllä kirpputorilta vaan ihan kaupasta.
Ajelin myös yhden ystäväni kanssa Sulkavalle Marimekon tehtaan myymälään. Sieltä löysin itselleni housut kympillä ja pojille T-paidat. Samalla matkan aikana tuli taas päivitettyä ystäväni kanssa molempien elämäntilanteet tarkalleen. Mukava tavata ystävä pitkästä aikaa ja turista oikein kunnolla.
Koruja olen tehnyt jonkun verran, enkä ole niitä kaikkia edes ehtinyt kuvata ennen kuin ne on lähteneet maailmalle. Täytyy kuvailla vielä kotona olevia kunhan ehdin.